Välipaloja

 Unohdin tänään ostoskassin kotiin ja kassissa iltapäivän hedelmät sekä vesipullon. Tietysti juuri tänään matka kävi kierrätyskeskuksen kautta. Ostin eurolla itselleni ämpärin, johon sain pakattua lasipurkit ja uunivuoan sekä muutaman pokkarin.

 

18.56

Huomasin illalla, ettei vielä ollutkaan pilkkopimeää, vaikkei lumi ollutkaan enää valaisemassa maismaa.

 

Harmaa päivä

 Harmaata, vettä sataa ja lumi alkaa olla muisto vain. Suurin osa kävelyteistä on hiekalla tai asvaltilla, mutta kotikorttelin murheenkryynit ovat joka talvi samat. Joko kotiovet tai korttelipihan hiekkatie. Virallinen katuosoite on tähän aikaan vuodesta aina varjossa, joten se sulaa kaikkein hitaimmin. Oikopolut korttelipihan poikki eivät kuulu talvikunnossapitoon, joten lumi ehtii jäätyä muhkuraiseksi jääkentäksi, joka on kaikkein vaikein ylitettävä piikkikengilläkin. 

Aamu aurinkoinen

 En ehtinyt ottaa kuvaa värikkäästä auringonnoususta, sillä nastakengistä huolimatta muhkurainen jääkenttä oli haastava ylitettävä. Viikonloppuna sulanut vesi oli valunut alarinteeseen eikä kuluneet nastat purreet muhkuraiseen maahan. Jäinen osuus oli sen verran pitkä, että pelkäsin myöhästyväni junasta. Jäi kuitenkin vielä viisi minuuttia ja juuri sopivasti aikaa ostaa junalippu. Asemalle tullessa muhkuraiset pilvet olivat jo peittäneet taivaan ja auringonpaisteesta jäljellä vain aavistus. 

Piikkikengät jalkaan

Nopea lämpeneminen sulatti epävirallisen lumensyvyysmittarin sekä yläpuolelta, että tasotunneleina.

Lumi suli ikäväksi jääkentäksi. Edellisen päivän monimuotoisen sään vuoksi hyppäsin aamulla piikkikenkiin. Hyvä niin, teiden liukkaus vaihteli lumesta jäähän ja osittain asvalttiin.

Eilen satanut lumi oli tänään kasattu vuoreksi korttelipihan puiston alkuun ja kerrostalon päätyyn. Korkeutta oli enemmän kuin minulla mittaa.
 

Vettä joka olomuodossa

Aamulla paistoi aurinko, mutta aamupäivällä alkanut lumisade muuttui rännän kautta vesisateeseen.

Ikkunaan iltapäiväksi jämähtäneet jäämuodostelmat sulivat pois auringonlaskun jälkeiseen vesisateeseen.

 

Kirjat: Taidemaailman dekkarit

 Hitaasti alkuun etenevä, mutta silti mielenkiintoinen boheemin taidedokumenttielokuvia tekevän toimittajan taiteeseen liittyvä etsivätyö on lopulta niin jännä, että lukija ajoi pari kertaa oman pysäkkinsä ohitse sekä aamulla että illalla (kävin Mellunmäessä kääntymässä).