Värinvahto alkaa

 

Kotipihan vaahtera ja pihlaja ovat aloittaneet värien vaihdon. Muutama kylmä yö on saanut matalammalla nököttävät pensasaidat melkein pudottamaan lehtensä. Ne olivatkin jo syyskuun ensimmäisten kylmien öiden jälkeen jo kirjavia. Talvi tulee pienin askelin.

 

Leikkihopeaa

 

 

Sattuipa kerran niin, että hopean harmaat helmet tippuivat suoraan vaaleanpunaisten helmien päälle. Lopputulos on sitten tässä. Kuuhelmipintaiset helmet ovat myös kierrätystavaraa, sillä vaihdoin ne eräisiin omasta mielestäni mahdottomiin helmiin (ei näistä ikinä mitään tule). Valo teki hieman tepposia, sillä haalean oranssit hellmet näyttivät toisessa valossa haalean vaaleanpunaisilta, mutta eipä värisilmäni siitä riitaa nostanut. Yksioikkoinenhan se olis ollutkin ilman kolmatta väriä.

Vaihtohelmet

 

Punaisen kaulakorun korjauksesta jäi joitakin vaihtokappaleita. Muistelin, että varastossani pitäisi olla muitakin punaisia jämiä, jotka suurin piirtein olivat samaa kokoa. Helmiäishelmiä oli useampaa värisävyä, mutta pienellä sommittelulla sain tehtyä kaksi punaista korua,

 

Harsoinen taivas

 

Eräs syksyinen kävelyretki Kampista Hakaniemeen. Lähtiessä paistoi aurinko siniseltä taivaalta. Yllättävän äkkiä taivas muuttui ensin harsoiseen verhoon ja pian muhkuraisiin ukkospilviin. Ehdin juuri ennen sadetta metroasemalle, sillä Kalasatamassa oli satanut rankasti ja ilta oli pimennyt. Kotiinkin ehdin kastumatta, mutta kauan ei mennyt kun äkäiset sadepisarat iskivät ikkunoihin. 

 

 

Sen verran muutoksi ulkoiluuni tein kkun Sanomatalon kohdalla katselin taivasta, että oikaisin suoraan Linnunlauluun sen sijaan, että olisin iltaharjoitteet tehnyt Oopperatalon puistossa.

Pissaava poika

 

Turistit tuntuvat tykkäävän pissaavasta patsaasta. Aika monta kuvaa sain ottaa kävleymatkallani Katajanokalta Kamppiin. Olen huomannut, että kun liikun kameran kanssa, minulta kysytään paljon useammin, voisinko ottaa kuvan maamerkeistä ja matkaajista kuin taivaltaessani ilman kuvausvehkeitä.

 

 

 

Senaatintorilla ja etenkin Tuomiokirkon portailla osoitettiin mieltä arktista öljynporausta vastaan.

 

 

 

Aamupäivällä Wanhaan satamaan mennessäni keli oli hyytävän kylmä ja ankea. Käsityömessuja kävin taas katselemassa ja joitakin korutarvikkeita hankkimassa. Enemmän aikaa meni tuttujen ihmisten kanssa jutustellessani. Iltapäivällä lähtiessäni pois, aurinko paistoi eikä tuulikaan ollut enään yhtä navakkaa kuin aikaisemmin. Eihän sellaista mahdollisuutta voi jättää väliin vaan päätin kävellä vähän lisää ja nauttia syksyisestä auringonvalosta.

Lämmin syksy

 

Melkein t-paita keli kun puistoon kävelin ja tein illan taijiharjoitukset.

 

 

Sienin kerrotalo vanhassa pajussa.

 

 

Hieman on vihreä sävyttynyt keltaiseen, mutta lämmin syksy on pitänyt puuston vihreänä.

Syyssumuiset helmet

Kysyttiin kerran, että miten kokoilen koruja. Tässä on eräs vaihtoehto, jos helmien määrä ei ole vakio. Sommittelualustan kanssa voi pohtia miten helmet jakautuvat muiden helmien lomaan tasaisesti ellei halua tehdä poimi ja pujota nauhaa sattuman mukaisesti. Alustoissa on yleensä lokerot, joihin voi laittaa helmet talteen sommittelun ajaksi. Alustat maksavaat muutamata eurosta ylöspäin ja niitä löytyy eri kokoisia. Helmien yläpuolella numerot ovat sentin välein, joten kaulakorun pituuskin on helppo arvioida. Lisään vaijerin pituuteen vielä reilu kymmenen senttiä lisää, sillä pidempiä häntiä on helpompi kästellä kuin liian lyhyitä.

Tässä lopullinen koru, johon lisäsin hopeiset välihelmet ja korusta tuli hieman normimittaa pidempi.

Etelärannikolla on ollut sekä aamuisin että iltaisin sumua. Tänään sentään aurinko pilkahteli päiväsaikaan ja ulkona pärjäsi keveämmillä vaatteilla. Osa aamuista on alkanut peilityyninä. Tiistaina ihailin joutsenperheen rantalomaa Rastilan uima-rannalla. Siellä ne makoilivat rivissä aivan vedenrajassa - kaksi valkoiista ja neljä harmaata lintua. Niiden harmaassa oli enemmän rusehtava sävy kun verrataan tähän sinisen harmaaseen kaulakoruun.