Puusta korviin

 

Kauniit puiset helmet, joista pienen miettimisen jälkeen syntyi kaunit ja keväisen kevyet korvakorut, koska kaunokaisia oli vain kaksi kappaletta.

 

Merenrannalla

 

 

Tänään oli aurinkoista ja lämmintä eikä tuulikaan osunut harjoituksiimme. Samat kerrostumat päällä kuin viimeksi, mutta hattu ja sormikkaat jäivät reppuun. Hetken jo ehdin miettiä vilvoittelenko tunkemalla kaulaliinan samaan seuraan, mutta jätin kuitenkin paikoilleen. Toisen sarjan loppuosalla aurinko veti pilviverhot eteensä ja muutama vilpoinen tuulahdus osui rannan varjoihin.

 

Nella meditoi osan aikaa lähimaisemissa ja välillä kävi etsimässä rannalle jäänneitä karkkipapereita ja purukumeja. Se kuulosteli emännän kutsusta, kuinka ehdottomasti sitä pitää noudattaa. Pikku koiran komento oli ehdoton häivy ja iso koira oli hämmentynyt komentelusta.

 

Kevät kukkii

 

Kevät tarkoittaa sitä, että kurkin taivaisiin ja ruohíkkomättäille. Seuraan kasvien ja luonnon pukeutumista kesäasuun. Koska tupsahtaa silmuja puihin ja pensaisiin, milloin vuokot alkoittavan kukintansa, ensimmäiset leskenlehdet ja voikukat (joista en tänään ehtinyt ottaa kuvia).

 

 

Puiden kukintojen kehitystä silmuista värikkäiksi kukkapeitoiksi oksistoon. Vaahtera on suosikkini, mutta hedelmäpuut seuraavat tiiviisti kannoilla.

 

 

Ja joskus muistan kastella ja katsella parvekkeen kukkaruukkuja. Viime vuonna joku kello valtasi ruukun, tänä vuonna on taas akileijan kukkien vuoro. Jos vain muistaisi laittaa lisää siemeniä tänä vuonna, jotta ensi kesänäkin olisi kukkia.

 

Parvekkeeni joulukuusi on kärsinyt kahtena viimeisenä talvena kovia. Viime kesäkin oli sille kuiva. Tasan ei käy aurinkoiset säät. Lomallani satoi, mutta kuuseni oli sen ajan janoisena hörppinyt kaiken saatavilla olevan veden auringon paistaessa kuumasti. Pääpuutarhurini kehoitti tekemään siitä bonsain eli saksimaan ruskeat läikät pois, kastella lannoittella ja toivoa parasta. Se on ruskea latvasta ja toiselta sivulta.

Rannalla

 

Hallikausi on päättynyt ja harjoittelu jatkuu ulkona. Espoon opiston taijiryhmä siirtyi rannalle. Joka viikolle yritetään saada vetäjäksi sellainen, joka muistaa sarjan. Palkkana hyvä mieli, mukavaa seuraa ja liikuntaa raittiissa ilmassa. Yritän olla alkukesän paikalla kun tiedän olevani poissa keskellä kesää.

 

 

Ensimmäinen keskiviikko oli hieman vilpoinen, mutta kolmen kerroksen pukeutumisella, sormikkailla, huivilla ja myssyllä varustautuneena pysyin lämpöisenä. Kassista olisi löytynyt vielä lisäkerros villapaitaa, mutta sitä ei tarvittu. Auringon laskiessa tuuli yltyi puhaltamaan suoraan mereltä kylmissä puuskissa. Hauska sinänsä, että toiset tekivät nopeammalla rytmillä, jotta pysyivät lämpöisenä kun taas minä hidastin tahtiani, jotta olisi ollut mukavan lämmintä. Siksi en tänään ollut vetovuorossa 😉

Korvakilluttimet

 Kaulakorusta toivottiin korvakoruja, joten tein muutaman ehdotelman ja osa näistä saikin jo uuden kodin. Pitäisi vaan lähettää postissa jos ei ehditä kaivelemaan yhteistä vapaa-aikaa.

Oravat

Kävelyretkelläni ihailin oravia. 

 

Tämä yksilö pitää silmällä puun juurella nuuskivaa setteriä,

 

joka hetkeksi kääntyi kuuntelemaan emännän kutsua.

Koska oravat pysyivät ylhäällä puussa, lähti koiruus ihan mielellään jatkamaan ulkoiluaan.

Oravan jäivät vielä pitkäksi aikaa oksilleen (kumpikin eri puussa).

 

Tällä kukkapenkillä temmelsi kolme oravaa, joista yksi tarkkaili ympäristöään muita enemmän. Olin portinpylvään takana piilossa ja napsin sieltä kuvia. Yhteen kuvaan sain mukaan kolme häntää ja yhden kokonaisen oravan, mutta tässä kuvassa kaunis ruskea turkki tuli parhaiten näkyviin.

Vihertää ja kukkii

Koivuissa alkaa olla jo kunnon lehdet. Väriltään sitä ihanaa vaalean vihreää, jota keväällä pukkaa.

 Wapun päivän aurinkoisella, mutta niin tuulisella kävelyretkelläni löysin tuulen suojaisan pensaan, jossa aamun lumi- ja räntäsade löytyi vielä kristallihelminä lehtien pinnoilta.

 Kohta tuometkin kukkii ... vähän vettä ja lämpöä ja tuoksut valtaavat puiston.

 Punaoksaisen pensaan lehdet ja kukinnot viittä vaille valmiina uuteen kesään.

Koristehedelmäpuut kukkivat Parantolan puistossa. Meillä kotona oli tällainen koristeomenapuu, mutta saman näköinen näyttäisi olevan myös koristekirsikka kukkineen.

Tänään onkin sitten satanut lunta tai vettä kuuroina. Jokaisen kuuron välillä taivas on hohtanut sinisenä ja aurinko kurkistellut lämmittävänä. Erään tällaisen tunnin aikana kävin päivän ulkoiluni tänään. Aika navakkaa näyttäisi tuuli olevan parhaillaankin. Kävelyretkeni suojaisen paikan osuudella talviset fyllingit tuntuivat liioittelulta.

Juuri nyt: aurinko paistaa ja räntää sataa ; )