Ruokalistalla oli eräänä päivänä sinihomejuustopihviä. Uh! Pelkkä päivän energiapakkauksen nimikin sai minut yökkäilemään enkä ollut ainoa, sillä muidenkin naamataulut näyttivät vihreiltä. Päivän vaihtoehdoksi valitsimme jotakin muuta ja kävelimme lähimpään aasialaisen. Thairuoka muistutti ja maistui lähes kiinalaiselta: kanaa, possua, nautaa ja vihanneksia. Nami nami! Itse taiteilin ruokaa puikkojen kanssa ääniaukkoon ja miten siinä johonkin kysymykseen vastatessani satuinkaan vetämään ilmaa henkeeni ja palan chiliä. Chili kimposi pian takaisin, mutta ilmatorveni oli tulessa ja palava rengas vajosi kohti keuhkoja, mutta pysähtyi sitten puoleen väliin. Seuraavana aamuna kurkussani oli kaikki nuhan oireet ilman varsinaista pöpöä. Kurkku oli kipeä ja aivastelin sekä yskin limapalloja. Snif …. trööööööööt! Mikään ei tuntunut auttavan. Lopulta älysin ostaa purkillisen suklaasoijajäätelöä. Kylmä ja makea toimivat vasta-aineina polttavalle chilille.
Nämä korvakorut ovat kulkeneet repussani koko heinäkuun odottamassa uutta omistajaa. Viime lauantaina ne viimein siirtyivät varaosiksi hankkimani kuitulasihelmirannekkeen kera uudelle omistajalle, jonka lempiväriä ette varmaan arvaa. Vaaleanpunainen ja sinihomejuusto ovat mieltymysmaailmassani lähes samaa luokkaa. Kaunis ruusukvartsi antaa värille kenties hieman lisäpisteitä, mutta muuten tämän sävyn helmet katoavat varastoistani sangen nopeasti ja niitä hankitaan vain tarkoin mietittyihin kohteisiin ja rajallisia määriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti