sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kevätpäivä

 
 
Tänään oli ensimmäinen päivä kun talvitakissa tuli kävelyreissulla kuuma. Muistin yks kaks, että matkalippuni taitaa mennä vanhaksi puolen kuun vaiheilla. Kun keli oli lämmin ja aurinkoinen kävelin tarkistamaan sinne päin, mistä aurinko paistoi kasvoihin. Aurinkokakkulat silmille ja suunta kohti länttä ja Puotilan metroasemaa. Rastila olisi ollut parin sadan metrin päässä ja Puotila on kymmenen kertaa kauempana. Kuuma tuli, mutta Prisman varjossa oli melkoisen viileää eikä aurinko lämmittänyt talojen välissä yhtä mukavasti kuin puiston vierellä varjoja ihaillen. Matkalippu menee vanhaksi huomenna. Kävelin myös takaisin :)
 
 
 
Lauantaina oli niin kova tuuli, että valitsin kauppareissun kohteeksi itäisen Columbuksen. Reppu tyhjänä on mukavampi kulkea myötätuuleen. Ei tullut ollenkaan kuuma. Kotiin tulin metrolla. En viitsinyt kantaa painavaa reppua ja kassia kävellen.  Keväisin iltapäivinä saa otettua näitä kivoja pitkien varjojen kuvia.
 
Jos joku kaipaa merkintöjä taijista, niin silloin kun ei ole ruokaa menossa kotiin, harjoittelen aina ennen sisälle menoa jonkun taijin sarjoistani. Jos on mukava keli ja harjoitus kulkee hyvin, saatan tehdä useammankin sarjan ja jopa Asahit pihalla. Asahia teen yleensä uutisten aikaan kotona.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Maaliskuun alun tunnelmia

 
Sumuinen sunnuntai - kun kävelin Wanhasta Satamasta lähimmälle metroasemalle ei Tuomiokirkon tornistä näkynyt kuin hämärät ääriviivat. Oli keli millainen tahansa, aina torilla on turisteja napsimassa kuvia torin ympäristön rakennuksista ja patsaista.
 
 
Sumu tietää sadetta. Lumi on kadonnut, kohta luonto vihertää ... ainakin lumeton nurmikko.
 
 
 
Angervot aloittivat jo ... toivottavasti eivät jäädy, jos vielä pakastuu, mikä on kovin todennäköistä kun kevät on vielä talven puolella.
 

lauantai 21. helmikuuta 2015

Pässin vuosi alkoi

Kiinalainen uusi vuosi Lasipalatsin aukiolla. Vuohen, lampaan tai pässin vuosi ... kukin tyylillään tai käännöksellään ;) Kiinan kieli on kuin Savon murre ... vastuu jää kuulijalle.
 
 
 
Terrakotta-armeijan näköisversio valaisimina oli hieman haasteellista kuvattavaa kun valottomat päät jäivät kauempaa otetuissa kokonaisuuksissa kovin tummiksi.
 

lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävänpäivätervehdys

 
Tämä päivä on leimattu vaalenapunaiseksi, joten ehkä silloin sopii esitellä vaaleanpunaisia koruja. Valmiista valikoimasta oli helppo koota, mutta mukaan lisäsin ripauksen omista kokoelmista yli jääneitä palleroita. Lasi ja puu täydentävät toisiaan.
 
 
 
Kiitos etanapostilähetyksistä! Tänä vuonna en ehtinyt lähettää yhtään korttia, en edes niille, joille aina lähetän tervehdyksiä. Tosin tiedän, että he, joita kukaan muu ei muista, ilahtuvat kortista, vaikka eivät sitä juuri määräpäivinä saisikaan. Pääasia on, että joku muistaa edes joskus.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Lux Helsinki

Ensimmäisen kerran Lux Helsinki kierroksellani ei satanut mitään, mutta  nenää ja kameraa kantavia käsiä nipisteli kunnon pakkaset hyisen tuulen lisämausteella. Silti hyvin keliin pukeutuneet kaupunkilaiset kiersivät kohteelta toiselle vauvasta vaariin. Joukkoon oli eksynyt jokunen vähäpukeinen turistikin sekä ulkomaisia vaihto-opiskelijoita, josta osa ihmetteli, että miten Helsingin -8 pakkanen voi tuntua niin kamalan kylmältä kotimaisemiin verrattuna. 

 

Yksinkeraisilla asioilla saadaan aikaiseksi näyttävää jälkeä. Kansallismuseon punaiseksi valaistu kiviseinä. Alla linnanpihalla ollut valkoinen kuutio, jonka ikkuna-aukoista pääsi ihailemaan valon lja varjon luomia optisia harhoja. Alla oleva käytvä on vajaan metrin pituinen ja parikymmentä senttiä korkea. Edessä ei ollut ikkunaa, joten käsi mahtui katseluaukosta sisään eikä sormet ihan osuneet vastapäiseen seinään. 

 

Finlandiatalon pihalla oli tee se itse taidetta, jossa valon ja äänen avulla seinään luotiin ääriviivoja. Kopista kuului iloinen muksujen kikatus kun tämän mallikuvan asentoja luotiin. Kuuluttaja houkutteli laulajaa paikalle, mutta ainakaan oman varttini aikana sellaista ei löytynyt.

 

Hakasalmen huvilan pihalle oli rakennettu puinen munaus, jota värjättiin valoin ja kaiuttimista soi musiikki. Pienistä suuttimista leijui vesihöyryä, joka jäätyi puikoiksi ja huurrekuorteeksi puisille pinnoille.

 

Kansalaistorilta löytyi lisää äänen, liikkeen ja valon taidetta. Kipakassa pakkasessa olikin hyvä tanssahdella musiikin tahtiin ja ihailla lattian varjoja.

 

Rautatientorilla sai maalata valoja esiin.

 

Stockmannin jouluvalaistus sopi hyvin teemaan.

 

Yliopiston päärakennuksen ikkunoihin heijastui jättikokoinen videopeli, jossa pallot poukkoilivat. Hypnoottista katseltavaa.


sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Jään sininen

Ihailin jäätikön sineä luonto-ohjelmassa - niin kaunista ja samalla niin kylmää. Nenä jäätyi pelkästä katsomisesta. Löysin mieleiset väriset helmiäislasihelmet jäiseen kaulakoruun. 


Etelä-Suomen talvi ei osaa päättää, ollako valkoinen vaiko pimeän kurainen. 
Kylmää pukkaa pohjoisesta. Näissä kahdessa on käytetty lasi- ja puuhelmiä.