Lux Helsinki 2026

Hietalahden torilla vanhan teknillisen korkeakoulun seinäkuviot:

Max Lapinsuo-Sylwén (FI) – Chapters

ja 

CHIAKI (JP) – Momentum

Helsingin telakan valaistut nosturit:

Melek Mazici (TR / FI) – Valon Huoneet

Tee se itse valoveistos palapeli:

Kaleider (GB / MX / CA) – Twist & Shine

Lasipalatsin seinämaalaukset:

Alexander Salvesen (FI) – Viimeinen tanssi

Vuorokauden valonmäärän vaihtelu tekee ympäristöstä mielenkiintoisen:

Sophie Laly (FR) – APPARITION #2

Valon taika eli kuinka aterimista muodostuu varjokuva:

Anni Laukka (FI) – May Every Child Be Fed

Vastaavia kuvia oli pari vuotta sitten Malmitalon takapihalla. 

Silloinkin oli lunta ja ihan yhtä kylmää. 

Vanhan kirkkopuiston sininen taikamaailma:

Steve Thompson / Custom Fibre Optics (GB) – Mycelium Network

Erottajan aukiolla oli ruuhkaa, joten kuvasin pakkasen patinoimia pintoja toiselta puoleleta:

Pågå Oy -kollektiivi! (FI) – Flexmirror–triptyykki

Kuvatarinat Annantalon seinällä:

Evgenija Gross (UA) – Path / road – We are under the protection of the Gods.

Matkalle sattui Mauno Koiviston muistomerkki Välittäjä. 

Kansalaistori ja Musiikkitalon seinä:

Sophie Laly (FR) – APPARITION #1

Onneksi en aloittanut kierrosta numerojärjestyksessä vaan Kampin keskuksesta, jonne onnikalla saavuin, Hietalahden suuntaan. Tuuli kävi kylmänä kansalaistorille. Musiikkitalon ovet olivat avoinna (kiitos) ja pääsin sisään sekä vessaan että hetkeksi lämmittelemään. Samalla kuvasin talon upeaa valaistusta myös sisäpuolelta. Silti olin syväjäädytetty ja sormet eivät meinanneet totella käydessäni kaupassa hakemassa seuraavan työpäivän apetta. 

Jäätynyt vesi, ilma ja valo lisättynä valokuvalla (kävelykierroksella oli niin kylmä, että ei ainakaan silloin sulanut: René Dissel & Victor Dissel (NL) – Melt

Kiasman seinän suojassa valomunaus:

Heli Suoninen & Klas Granqvist (FI) – Mielenkuvituksia

 Olin pukeutunut monikerroksellisesti villaan, mutta kuvia on hankala ottaa rukkasilla. Siksi oikean käden nakit olivat jatkuvasti jäässä. Järkkäriä en edes kaivellut esiin. Se olisi totaalisesti hyytynyt ilman villatakkia. Kolmella kännykällä vuoron perään. Kun yksi hyytyi, työnsin sen villapuseron alle lämmittelemään ja toinen tilalle hetkeksi. Ei ihme, että kotonakin tunsin olevani syväjäädytetty toimiessani kylmäakkujen lämmittäjänä. Yksi puhelin alkoi vielä päivitellä ohjelmiaan kesken kuvaamisen. Kyllä se sitten jossain vaiheessa oli mukana kuvauksissa. Kylmän purevan tuulen vuoksi en ihan kaikkialla käynyt vaan vedin mutkat suoriksi. Jos olisi ollut enemmän päiviä käytössä, olisin käynyt muissakin gallerioissa, mutta tänä vuonna jäivät väliin.