maanantai 9. maaliskuuta 2009
Tuliainen
Tämä kaunis rannerengas matkasi maailman ääristä luokseni. Olen katsellut vastaavia malleja lehdistä ja ihaillut äärimmäisen runsauden kauneutta, vaikka itse teenkin minimalisteja. Kokemuksesta tiedän, että saatan pyöritellä ja haudutella jotakin ohjetta tai mallia hyvinkin pitkän aikaa nenäni edessä ennen kuin alan kokeilla sen onnistumista. Katsotaan innostunko jossakin vaiheessa kokeilemaan tätä itsekin. Olen samanlainen töissäkin. Toisista varmaan tuntuu, ettei homma edisty, mutta se ei tarkoita, ettei sitä suunnitella, pyöritellä, vatkata ja tutkita joka suunnasta. Kun keitos on kuplinut aikansa, työ on tehty ennen kuin huomataankaan. Monta ongelmaa on ratkaistu nukkumalla yön yli. Jos en uneksi ratkaisua, saattaa ratkaisu pulpahtaa ulos työntämällä ongelma passiiviseen aivokoppaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onhan siinä runsautta, hieno on, itse pidän enemmän pelkistetyistä malleista.
VastaaPoistaVoi kuinka monta ideaa on putkahtanut kun vain miettii ja vaikka pötköttää sohvalla mitään tekemättä.
Eilen illallakin mietin ja tuumailin mitä kaikkia juttuja uusista juuri tilaamistani tavaroista teen, malttamattomana niitä odotan ;-)