Kävin tänään lepuuttamassa aivojani Helsingin kaupungin orkesterin tahdissa. Kuuntelun ohessa, ihailin, miten samaa kappaletta voi soittaa eri tyylillä. Nuorten soittajien energinen tyyli ja seniorien liikkeiden taloudellisuus ja pehmeys. Seurasin orkesterin eri kilistimien ja kumisitimien soittajien vartalokieltä oman vuoron tullessa kohdalle. Kaikkein suurin ilo korville on seurata rumpujen hallitsijan työtä. Kuinka tuota äänien pandoran laatikkoa voikaan soittaa ilman metelöintiä. En voi sille mitään, että yhdistän klassisen musiikin mitä suurimmassa määrin piirrettyihin elokuviin. Ensimmäisnen kappale toi vahvasti mieleeni kissa ja hiiri -leikin ja toinen kappale muistuttu mykkäelokuvista. Lopuissa seikkailivat kaikki olemassa olevat piirretyt hahmot sekaisin Helinä keijusta Bambiin ja Rumpaliin. Taisin luoda muutaman omankin otuksen joukkoon.
Virallisessa tekstissä luki seuraavasti: Hollywoodin kultakaudella kolmella Oscarilla palkitun Miklós Rózsan sävellyksiä kuulee harvoin klassisen musiikin konserteissa. Nyt on tilaisuus tutustua hänen Sinfonia concertante -kaksoiskonserttoonsa, joka on sävelletty legendaarisille virtuooseille Jascha Heifetzille ja Gregor Piatigorskylle. Finlandia-talossa HKO:n solisteina esiintyvät viulutaiteilija Elina Vähälä, Nobelin Rauhanpalkintojuhlan tähtisolisti, ja orkesterin oma sellisti Jussi Vähälä.
Katselin, että lippujen hinnat eivät ole kovinkaan pahan hintaiset muihin konsertteihin tai rientoihin verrattuna. Täytyykin piirrellä allakkan muutama varaus Harry Potter ja Mozart konserttien kohdalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti