keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

X+Y tikkua laudalla

  • Aloitin tiistaipäiväni peruuntuneen kokouksen ansiosta Qigongilla. Unet karisivat silmistä vauhdilla tuttujen suorien ja väärien korkkiruuvikääntöjen myötä etenkin kun operoitu polvi ei enää rutissut kuin apinoita torjuessa. JES! Huippu kivaa!!!
  • Kuntoillessa tulee tietysti nälkä, jota piti torjua brunssilla: kahvi, foccaccia ja salaatti. PIM! Ei ole totta, huijausta koko annos. Kymmenen neliösenttiä pannukakkua, jonka päälle oli ennen uunia tuupattu muutama tomaatti. Salaatti koostui kahdesta vihreästä jäävuorisalaatin lehdestä, siivu kurkkua, tomaattia ja sipulirengas. Kahvi sentään oli hyvää.
  • Kävin hakemassa ennen töihin menoa Tennarista leffaliput illaksi kolmen tunnin 3D satuun nimeltä Avatar. Juuri sopiva tarina tälläiselle lempeälle ja rauhaa rakastavalle ihmiselle, joka haluaisi omistaa luppakorvat, hännän ja kyvyn lentää matolla.
  • Aloitin keskiviikkopäiväni hammaslääkärin vuositarkastuksessa. Omasta mielestäni kakkuhakuissani on outoja koloja, joihin voisi täytettä lykätä. Tarkistuksen jälkeen hän hioi kulmat ja ajoi hammaskiven tiehensä. Miten niin vihloo? Eihän muovissa ole hermoja.
  • Päivän hauskin tapaus sattui metrossa matkalla töihin. Seisoin pitkän miehen vieressä sekä asemalla että junassa pitkän aikaa. Molemmat syvällä omissa ajatuksissaan kunnes satuin katsomaan tarkemmin lasista kuvastuvaa kuvajaista. Nauratti kun nyin serkkuni takin hihasta. Tärkeimmät kuulumiset ehdittiin vaihtaa Hakaniemestä Rautatientorille.
  • Tein viime perjantai-iltana 6 tuntia hommia saadakseni kirjojen Himalajan katoamaan pöydän kulmalta. Ihan turhaan. Vajaan kahden päivän aikana siihen on kasvanut toinen samanlainen tilalle. Mikä ihme saa ihmiset palauttamaan kirjat motin kokoisessa laatikossa takaisin? Tavarakärryt on ihan kivat käytössä, mutta kun niitä vierittelee ylös ja alas 45 asteen liuskaa pitkin kymmenen kertaa päivässä alkaa hauskuus olla kaukana. Aika monta kertaa olen kirjoittanut kärrylastin päälle lapun, jossa lukee ylös tai alas sen mukaan mihin suuntaan lasti on matkalla. Parista tunnista pariin päivään kärry lasteineen on parhaimmillaan odottanut, mutta aina jossain vaiheessa joku suuremmilla lihasvoimilla varustettu hoksaa sen oikeaan suuntaan tuupata. Ulkomuodosta voi päätellä, onko lasti levinnyt matkalla tai onko pimeyden ruhtinas saanut muutamia sähkeitä. Kaikki ei ole niin helppoa kuin näyttää etenkin jos ei ole vuosien tuomaa rutiinia ja tekniikkaa ;)
  • Neulekoneen ajokorttikurssilla kutistin itseni neljäsosakokoon piirtäessäni kirkkaan sinisen lempparipuseron kaavoja neuleen malliksi. Rusinamatematiikassa pitää muistaa jakaa luvut kymmenellä ettei tule paitoja jättiläiselle. Villaiset osat voisi tietysti kutistaa pesukoneessa. Sitähän kaikki tutut tuntuvat tekevät tällä hetkellä. Sivutuotteena opin virkkaustekniikassa puolipylvään ja pylvään sekä kuvin että havainnollistettuna elokuvana opettajan sormia tuijottaen. Niin no, ehkä sitä pitää koukulla ja langalla itse käytännössä testata vielä ennen kuin voi puhua oppimisesta sanan mukaisesti. Ensi kerralla pääsen koneellekin (ehkä) kun saatiin ruutupaperille pyramidiolkapään kartta piirrettyä. Samanlainen rapautunut ja muhkurainen olkapään kaarroksesta tuli kuin ne kivimöykyt siellä Egyptin aavikoilla könöttää. Saas nähdä tuleeko siitä oikeasti hiha vai ameeban ja meritursaan ristisiitos.
  • Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Vuosaaren metro tuli ensimmäisenä, mutta rangaistuksena opettajan jättämisestä yksin kotimatkalle, istui vieressäni joku kalansavustaja. Ois kaivattu pyykkipoikaa ... nenään.
  • Paahtoleipäpihdit toimii erinoimaisesti. Hyppyset säästyivät palovammoilta eikä tiskipöydälle tullut leivänmurukasaa imuroitavaksi.

2 kommenttia:

  1. Tervehdys! Kyllä siitä hihasta hiha tulee ja pyöriöstäkin jotakin muuta kuin pyramidi :)

    VastaaPoista
  2. Joillakin on luja usko vaillinaisiin taitoihini ; )

    VastaaPoista