Tänä aamuna olisi pitänyt vetää peitto takaisin korville ja kääntää kylkeä sen sijaan, että kiltisti kampesin unisen ja niveliä jomottavan kehoni ylös ja ulos puistoon, jossa mikään ei tuntunut onnistuvan. Sen lisäksi sain vielä vaivan palkaksi kipeän kylkiluun. Koskakohan sitä oppii luottamaan kroppansa antamiin vihjeisiin: jää kotiin ja nuku.
lauantai 20. maaliskuuta 2010
Harmaata
Tänä aamuna olisi pitänyt vetää peitto takaisin korville ja kääntää kylkeä sen sijaan, että kiltisti kampesin unisen ja niveliä jomottavan kehoni ylös ja ulos puistoon, jossa mikään ei tuntunut onnistuvan. Sen lisäksi sain vielä vaivan palkaksi kipeän kylkiluun. Koskakohan sitä oppii luottamaan kroppansa antamiin vihjeisiin: jää kotiin ja nuku.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sitä on sielläkin räntää räpännyt, niin tulee meilläkin.
VastaaPoistaSitähän noi nievelet vinkuivat koko yön. Käärin ne villaan ja nappasin yhden buranan kun aamu jo valkeni eikä unesta tietoakaan. Nukuin sitten puoli kuudesta kymmeneen. Olihan siinä puolitoista tuntia enemmän kuin edellisenä yönä.
VastaaPoista