Käsityömessut

Puoli päivää vierähti Wanhassa Satamassa ihaillen muiden käsitöitä ja suunnitellen omia, mikä käytännössä tarkoitti varovaista kuolaamista yhden sun toisen putiikin standillä. Jostain syystä viime aikoina langat ovat alkaneet houkutella yhä enemmän. Meinasin saada sätkyn kun kävelin askartelu- ja helmikauppojen ohitse vain katselemalla. Mikähän mua vaivaa kun ei sytyttänyt ehdin jo ajatella, mutta korunosa ja helmiostoksia tuli tehtyä Helmiinalla, Luminukalla ja Helmien talon osastolla. Kaikkien tuotoksista ehdin jo uutisia katsellessa tehdä muutamia koruja.

Sen sijaan jotain tarttui mukaan käsityöläisten pajoista. Lasistudio Kiran sulatuslasitöihin ihastuin täysillä. Jos olisin miljönääri, tilaisin häneltä ikkunat kotiini, mutta kun en ollut, tyydyin sitruunaperhoseen kaulassani. Pohdin kauan eri vaihtoehtoja ja loppumetreillä taistelivat leppäkerttu ja nuotti, mutta lopulta iloinen ja aurinkoinen perhonen voitti. Lakkahillosta tykkään hirmuisesti, joten Marikorun pirteä hilla lähti myös matkaan.

Lämmittelin ennen messuille lähtöä rieskoja ja manailin niiden uppoutumista leivänpaahtimen syvyyksiin sekä joka päiväistä kieputa murut pöydälle operaatiota. Satuin sopivasti Piritan standille ihailemaan koruja kun kuulin paahtoleipäpihdeistä. Olinhan minä netistä niistä lukenut ja katsellut, mutta aina tilaus on jäänyt tekemättä. Nyt mikroaaltouunin yläpuolisessa ovenkahvassa roikkuu pihdit.

Tänään en raaskinut ajella ratikalla kun oli niin kaunis ja aurinkoinen päivä vaan kävelin Kaisaniemestä Katajanokalle ja takaisin aurinkoa palvoen. Illalla alkoi pakkanen purra kipakammin, mutta lähtiessäni lämpömittarini väitti kiven kovaan +2 astetta. Onneksi en uskonut vaan pukeuduin talvitamineisiin. Reippaan ulkoilun lisäksi harhailin messualuetta useampaan kertaan aina sen mukaan miten paljon missäkin oli väkeä milloinkin. Aika monta kilometriä kun ehdin "eksyäkin" muutaman kerran kun ei muistanut, missä kukin myi tavaroitaan.