Nipistelyä ja kitinää

Polveni ei enää jatkuvasti jomottele viime vuoden tähystysputsauksen jälkeen. Viimeisen puolen vuoden aikana se on kehittänyt uuden säätiedotusjärjestelmän. Se nipistelee kun matalapaine lähestyy. Jos sataa vähemmän sitä nyppii samaan tyyliin kuin naputtelisi sormella pöytää. Jos on isompi muutos tulossa ja enemmän moskaa taivaalta, tuntuu kuin joku harmistuneena potkaisisi ohi mennessään. Kumpikaan ei ole liikuntaa vähentävää jomotusta, mutta jälkimmäinen saa minut aina keventämään harjoituksiani. Miksi sitä suotta kiusaa itseään ja äkäistä niveltä, jos vähemmälläkin pääsee suurin piirtein samaan tulokseen. Ja sitten kun sää muuttuu oikein kunnon rytinällä, aloittaa oikea ranteeni rutinan. Viimeisen viikon aikana jokainen nipistely on, viisarien kipittäessä kellotaulun ympäri, tuonut taivaalta jotain tavaraa: vettä, jäisiä neuloja, räntää tai lunta. Sunnuntaina satoi, eilen satoi ja tänäänkin sataa. Eilen illalla harjoittelin penkillä istuen kun en jaksanut kuunnella polveni kitinää. Oma säätiedotukseni on harvoin ollut väärässä. Yhtenä kesänä se ennusteli ylimääräisiä, mutta illan uutislähetys kertoi säärintaman kiertäneen hieman oman olinpaikkani. Pitääkö sen silti ennustella lähimmän 50 kilometrin mukaan? No, pääasia on se, että rutinoista huolimatta voin käyttää sitä jo lähes normaalisti muutamin poikkeuksin, jotka yleensä löydän joko taiji tai qi gong harjoitusten kautta.