... ihan nenän alla ... onnekseni suun sisäpuolella. Ulospäin näkyy pieni kohouma ikään kuin oikea puoli päästäni olisi edellen tunnottomasti puuduksissa. Hymy on jäykässä ja nauraminen sattuu. Tikit ikenessä kiristävät nenäkin vinoon. Ainakin se on käyttäytynyt omituisesti eilisen hampaan poiston jälkeen. Leevin mallin mukaan en uskalla kurkistella sisään, sillä näky on rääkkääjäni mukaan himuinen. Mietiskelen vain (oooohmmh!) ja syön ruuan muiden hampaattomien mallin mukaan: liemenä ja soseena. Ikävä kyllä antibioottikuurin vuoksi suosikki nukutuslääkkeeni on kiellettyjen aineiden luettelossa, vaikka se olisikin helppo nauttia pureskelematta.
Maailman yksikertaisin koru: hopeoituun ketjuun pujotettu läpikuultava lamppuhelmi. Vaihtelua sen olemukseen saa vaihtamalla toisen helmen tilalle. Lisäväriänä helmi saattaa roikkua myös sopivan värisessä puuvilla- tai nahkanauhassa. Jonkun ostokseni liitteenä sain likusolmunauhan ohjeen. Yhteen riipukseen sitä jo testasin. Pitkään olen ohjetta siihen hakenut ja kertaalleen sen hukannutkin, mutta nyt saan toisen kummityttöni synttärilahjan vihdoinkin valmiiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti