Jäätelön korvike

Kaupassa oli maistiainen käsintehdystä gluteenittomasta ja vegaanisesta jäätelöstä. Maistoin jotain muuta makua kaupassa ja ostin yhden kotiin uutuustarjouksena. Minun makuuni turhan makeaa. Sisällysluettelon mukaan se on makeutettu agavesiirapilla 😝. Kallis herkku, melkein 4 € / 80 g on normihinta,  esittelytarjouksessa 2,50€/kpl.

Suurin osa sokerin korvaavista tuotteista maistuu suussani liian makealle. Toisaalta olen hyvilläni, että maidon korvaavia tuotteita on tullut kauppoihin.

Muita vegaanijäätelöitä, joita olen maistellut:

• Jymy  kotimainen luomujäätelö - maidoton jäätelö, jossa oli hieman erikoinen maku (johanneksenleipäpuujauheko?) - pitäisi maistella uudelleen koska Jääski oli tarjoilutilanteessa melko jäistä. Sain koverrettua vain pieniä paloja. 
• 3 kaverin jäätelöt - makeaa, mutta hyvän makuista. Tehtaalla eri kokoisia purkkeja ja puikkoja. 
• Ingman Choice jäätelöt - hyvän makuisia tuotteita, joista perusvanilja ei ole ällömakea.  Purkkien lisäksi valikoimassa on myös tuutteja ja puikkoja sekä kerroskeksi. 
• Pirkka maidoton jäätelö - kivoja makuja, mutta niin makeaa, että varpaankynnet kasvaa kieroon. 

Pari vertailuartikkelia maidottomille jäätelöille:

• IS 10.8.2017: Testissä 20 maidotonta jäätelöä – nämähän maistuvat aivan oikeilta jätskeiltä!
• Me naiset 7.10.2018: Testasimme markettien vegaanijäätelöt

117. Teekannu

Söin lauantaina välipalavoileipäni Tennarin toisessa kerroksessa olevassa Steam coffee kahvilassa kun elokuvan alkuun jäi reilu puoli tuntia aikaa. Ylenmääräisen kahvintissuttelun sijaan tilasin vihreää hedelmäteetä, jota sainkin pannullisen eli noin neljän kupillisen verran. Ehdin lipittää sen kokonaan ennen leffan alkua. Huomioni kiinnitti kannu, josta oli hyvä kaataa neste kuppiin. Nokka ja kahva oli asemoitu pyöreälle kaarelle siten, että ne olivat hieman oikeakätisen kaatajan puolella, jolloin kaatokulma oli ergonomisesti loistava. 

Olen juonut täällä pääasiallisesti teetä, mutta silloin tällöin myös kahvia. Molemmat ovat hintansa arvoisia, vaikka ovatkin erikoistuotteita ja hinnat sen mukaisia. Syöminen kohdallani on vähäisempää, sillä suurin osa makeasta tai suolaisesta

purtavasta sisältää lähes aina jotain ainesosaa, jota en voi nautiskella.

Vain kerran olen Helsingissä törmännyt tilanteeseen, jossa omat eväät on tultu kieltämään. Pyysin tarjoilijaa tuomaan minulle jotain, joka ei sisällä X, Y, Z, Å, Ä ja Ö ainesosia, mutta muuten saa sitten olla mitä vaan. Ensi reaktio oli sellainen, että silmät räpsähti pari kertaa. Kyökin puolella meni vartti, jonka aikana söin eväsleipäni loppuun tilatun kahvin kera. Tarjoilija saapui ilmoittamaan, ettei ole mitään tarjottavaa kun lähes kaikki tuodaan puolivalmiina tuotteina ja että voin jatkaa omien eväiden syömistä.

Siis kahviloille tiedoksi, että jos suinkin löytyy jotain syötävää, niin toki minä teen tilauksen niin kuin muutkin, mutta olkaa tarkkoina merkintöjen kanssa. Jos joku tuote tehdään ilman maidon ainesosia, merkitkää tuote maidottomaksi laktoosittoman sijaan. Minä kun hylkään myös laktoosittoman puperrettavien ruokien listalta. Laktoositon ja maidoton eivät ole samaa tarkoittavia sanoja. Lomalla saatan kerran pari lipsua laktoosittomien puolelle riippuen loman pituudesta, mutta muuten olen ehdottoman mahdoton ja maidoton.

Hajuhaittoja ja vatsanväänteitä

Työyhteisöni muut jäsenet, joita on täysi tusina, ovat onnesta soikeina kun kuulun epäonnisena 13. jäsenenä tiimiimme. Miksi? Koska viime aikoina asiakkaani ovat ottaneeet tavaksi kiittää minua suklaalla, jota itse en voi syödä enkä mitään muutakaan, mikä on lehmän maidosta tehty. Tänä kesänä olen törmännyt uuteen villitykseen. Jäätelölahjakortteihin, joita voi lunastaa kaikista R-kioskeista kautta maan. Ikävä kyllä, valikoima ei kata maidottomia tuotteita. Kaiken sellaisen nauttivat työtoverini iloisella mielellä. Jaettu ilo ja jaetut kilot.

Kyse ei ole maitoallergiasta vaan laktoosi-intoleranssista, joka aiheuttaa hajuhaittoja ja vatsanväänteitä. Se, että tuote ei sisällä maitosokeria (laktoosia) tai heraa, ei takaa etten saisi oireita. Valio mainostaa laktoosittomia maitotuotteita, joita en voi käyttää. Ingmannin prosessi lienee hieman erilainen koska voin, JiBBii, juoda desin päivässä laktoositonta maitoa. Jos ylitän annoksen tai päivällä nauttimani ateria on ollut vähälaktoosinen, vatsaa vääntää, se päästää matalan oktaavin plörähdyksiä, jotka tuoksuvat vähemmän mukavalle. Tässä kohtaa jaettu ilo ei ilahduta maisemakonttorissa työtä tekevää työyhteisöäni.

Eihän kukaan ulkomaille matkustava turistikaan ehdoin tahdoin hanki bakteerikannan muutoksen aiheuttamaa vatsatautia hörppäämällä vesijohtovettä, jos sitä on kehoitettu välttämään. Minä ottaisin mieluummin vaikka konjakkipullon tai elokuvalipun. Huokaus!

Tähän asti olen nöyrästi kiittänyt ja vienyt lahjani yhteiselle pöydälle tarjottavaksi. Pitäiskö kajauttaa seuraavan kerran vähäen heleämmin: "Suklaata tarjolla, Aslak tarjoaa!"