Tupajumi

Elävä ilmapuntarini, murtunut ranne, kapinoi voimakkaasti monipuolista keliä vastaan. Myös polveni oli vastenmielisen yksimielinen ranteen kanssa, joten kevensin illan ohjelmaa jättäen yang tyylin taijin väliin. Koikkelehdin puutikarini kanssa miekkailijoiden keskellä. Edistystä sekin etten kertaakaan katsonut silmät kierossa muiden miekan kärkiä, vaikken vieläkään muista sarjasta muuta kuin aloitus- ja lopetusliikkeet. Sama meno jatkui chen taijin tunnilla, vaikka muina päivinä olisin nauttinut napa rutisten tunnin sisällöstä.

Töissä vilkaisin mielenkiintoista opusta: Kirjaskorpioni ei aiheuta mitään haittaa, mutta sen esiintyminen on osoitus muista tuhohyönteisistä (ei kuvaa). No, joka tapauksessa, jos näette sellaisen, löytyy lähistöltä todennäköisesti muutakin mielenkiintoista, joista osasta on ollut mainintaa suomalaisessa vanhemmassa kirjallisuudessa: riisihärö, rohmukuoriainen, russakka, museokuoriainen, vyöihrakuoriainen, tupajumi, kuolemankello, papintappaja, tahrasiira ja riesakuoriainen. Lähde: Asumisterveysopas 2009.