Näin eilen metron ikkunasta rannalla pilkottavan jotain kellertävää. Vaikka taivas oli pilvinen ja ennusteli sadetta, ryntäsin rannalle kuvaamaan. En pitkään aikaan ole nähnyt missään Rentukoita. Nyt pikkuaurinkoja löytyi kuivalta rannalta monta mätästä. 
Simahdin ylenmääräisen liikunnan ja iltapalan jälkeen totaalisesti. Yökyöpeli nukkui kuin murmeli normaalien ihmisten tapaan kymppiuutisten jälkeen yhdeksän tunnin yöunet.
Hammaskeiju tarkisti tänään tekemänsä kaluston ja lätkäisi istunnoista kunnon laskun. Sillä olisi lentänyt ja asunut Kiinassa hyvän tovin tai tehnyt pari lyhyempää reissua. Snif!
Kävin hakemassa Sinellistä helmineuloja. Ne kun tuntuvat hajoavan käsiin tämän tästä. Kotona totesin, että myös korvakoukkuja olisi pitänyt ostaa. Nekin kun alvariinsa loppuvat. Lukkoja on kummasti vielä laatikossa tämän kuminauhaan pujottelun myötä.
Luin itseni metron pääteasemalle. Pohdin kävelläkö kotiin vai mennäkö tuubilla. Päätin matkustaa tuubilla koska pilvet olivat uhkaavan harmaat ja ilmassa tuoksui vesi. Lännen taivaalla pilvenrepaleiden välistä pilkotti aurinko, mutta kotipihani päällä ripotteli vettä. Onneksi ehdin kotiin ilman suihkua. 
Kiva että näit rentukat ja pääsit niitä pikkuaurinkoja kuvaamaan, ovat ne kyllä kauniita. Ulkoilma tekee tepposia.
VastaaPoistaKahdessa päivässä pienen sateen jälkeen puisto on siirtynyt kesäasuun. Nuput ovat auenneet ja uusia nuppuja tulossa.
VastaaPoista