Tyhjän joulupukinmajan takana seisoi sarvipää, jonka yksinäisyyttään kirosi äänellä, jonka tulkitsin hirnunnaksi. Kävin juttelemassa vähän lähempänä ponille siihen asti kunnes sen oma ihminen tuli katselemaan, miksi se lakkasi kiljumasta ikävissään. Vähän matkan päässä seisoi suomenhevonen kärryineen ja isäntineen.
maanantai 26. marraskuuta 2018
326. Ponin näköinen poro
Tyhjän joulupukinmajan takana seisoi sarvipää, jonka yksinäisyyttään kirosi äänellä, jonka tulkitsin hirnunnaksi. Kävin juttelemassa vähän lähempänä ponille siihen asti kunnes sen oma ihminen tuli katselemaan, miksi se lakkasi kiljumasta ikävissään. Vähän matkan päässä seisoi suomenhevonen kärryineen ja isäntineen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti