No niin!!!
Pitkästä aikaa taas jotain kyhäelmiä tännekin. Loman aikaisista kirjoitelmistakin on kuukauden verran aikaa. Lisää juttuja tulee, jahka joku mukava lomakuva antaa ajelehtiville sanoille aihetta.
Helle jatkui yhtä kuumana ellei kuumempana kotonani enkä jaksanut juurikaan televisiota aukaista saati sitten tietokonetta avata. Uutiset vilkaisin, jos sitäkään. Taiteiden yön torstainakin aurinko paistoi hellelukemia seinien sisäpuolelle, joten pysyin tiiviisti niiden ulkopuolella, jossa on mukavan vilpoista nyt kun ukkoskuurot ja navakka merituuli vilvoittelevat. Uhkasin muuttaa jo töihin asumaan ja levittää makuupussini olotilan sohvalle. Siellä kun on aina villasukkakeli sisälläkin.
Ei ulkoileminen hukkaan mene vaan valokuvakokoelma kasvaa kunhan ehtisi ne katsoa joku viikonloppu. No, kohta on taas talvi ja kodinkoneiden tuottama lisälämpö tuottaa vain iloa ... paitsi sähkölaskuun. Viime viikonloppuna tietsikkani pyöritteli virtuaalipeukaloitaan ja päivitti kahden kuukauden edestä turvallisuutta ja muuta päivitystä. Kun yksi ohjelma lopetti, toinen aloitti.
Hellekauden jälkeen on ollut ilo bongailla pilviä kunhan piti huolen ettei selän takana kerry toista ukkospuuskaa. Viime viikolla kävelin kahden sadekuuron välistä kotiin. Olipas mielenkiintoista seurata kuinka ne lähenivät toisiaan. En kastunut. Ehdin istua kotisohvalla näytelmää seuraten tovin ennen kuin sadeverhot saavuttivat kotitaloni.
Kulkiessa näkee yhtä sun toista mielenkiintoista kesäilmiötä kuten tämä nätin punainen skootteri.
Yhtenä iltana tovi ennen ukkosmyrskyä oli turhan tyyntä ennen kohinaa ja kolinaa.
Lenni lokinpoikanen sisarruksineen. Vanhemmat kaartelivat yläpuolella vahdissa. Varovasti piti pujotella lintujen välistä kohti kotia.
Vähän ennen superkuun ilmiintymistä.
Kuusenkerkkäaita
Iltatreenien aikaan näki ihmeen paljon kaunista taivasta parvekelasien peilauksina.
Helteellä odottelin harmitellen, että voisko se aurinko laskea vähän nopeammin, että saisi ikkunat auki. Nyt sitten harmittaa kun pimeä lankeaa jo heti yhdeksän jälkeen. Valoisat kesäyöt ovat muisto vain. Äkkiä sitä tottui tuolla Suomen pohjoisissa osissa yön valoisuuteen, jolloin aurinko vain piipahti naapuripilven takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti