Taivas on ollut kaunis tällä viikolla iltaisin. Eilinen auringonlasku oli kaunis, mutta tänään ihailin metron ikkunasta vielä kauniimpaa rusotusta, mutta en ehtinyt sitä kuvaamaan. Tosin ei sillä ollut niin väliä. Kuu nousi idästä puiden takaa ja hohti upeana kauniin keltaisena kiekkona.
Unohdin kokonaan taiteiden yön ja sen aiheuttaman kansanpaljouden Hesperian puistossa. Miekkatuntini oli peruutettu. Ratkaisin asian harjoittelemalla itekseni ja osallistuin omalta osaltani puistotaiteeseen. Nuoret herrat kysyivät, teenkö hidastettua discotanssia kun miekkasarjojen välipalaksi tein tavallista sarjaa, jonka loppupuolella eräs voimavettä nauttinut Bruce Leen ihailija kertoi Kiinan matkoistaan ja kielen opiskelusta sekä asumisestaan Vancouverissa. Palattuani miekkasarjaan metrin mittainen halusi välttämättä leikkiä miekallani ja oli äkäinen kun en siihen suostunut. Hänen vanhempiaan huvitti kun jatkoin sarjan tekemistä, vaikka metrinen hyöri ympärilläni rummuttaen minua ilmapalloillaan. Kyllä minä hänet huomasin, vaikken sitä hänelle näyttänytkään. Jatkoin vain sarjan harjoittelua, vaikka ylimääräinen varovaisuus metrisen ja muiden liikkuvien kanssa toikin siihen haastetta. Jopa poliisit hymyilivät ohimarssissaan. Tunnin treenin jälkeen lämpimässä illassa sain hyvällä omalla tunnolla pistellä kunnon annoksen sushipalleroita iltapalakseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti