Tapasin herra Karhujään ja kahvilassa juttelin jonkun kirjailijan kanssa. En tiennyt kenen ja sekös tuntui miestä huvittavan. Ei voi tuntea kaikkia ja kustantajan edustaja pyöritteli silmiään. Olisko tuo ollut tulossa tai menossa haastateltavaksi. Haitanneeko tuo mitään vaikken tuntenutkaan. Maailma on täynnä taitelijoita ja muita julkisuuden henkilöitä.
Viiniosastolla tuli vastaan tämä arvokas pari. Olivat lainassa Espan enkeleiltä. Mainio pari. Unohdin ostaa glögiliput jutellessani yhden puolitutun kanssa. Ei kai siitäkään suuremmin haittaa ollut.
Kirjoja en ostanut yhtään, mikä kai on jonkinlainen ihme bibliomaanikon kannalta, mutta Positiivareiden allakka lähti mukaan, pari ystävän tilausta ja yksi tuiki tarpeellinen voidepurkki. Enenmmän tein muistiinpanoja, joita sitten toteutan kirjastojen kautta lähemmin tarkasteltavaksi. Viiden tunnin taivalluksen jälkeen voisin lainata kummatyttöni Mörököllin sanoja: "Voi, mun jalat!"
Kyllä tuollaisessa paikassa aika hurahtaa ja jaloista sen huomaa.
VastaaPoistaTunti pikkukoppeja kirjapuolella, tunti musiikkia, tunti ruokapuolella, tunti divareita ja tunti isoja kustantamoita ja kirjakauppoja sekä jutustelua vähän siellä sun täällä. Paljon tallaamista, seisoskelua ja hyvin vähän istumista.
VastaaPoista