Sataa sataa lorisee...

Pilvet ovat roikkuneet Helsingin yllä jo toista päivää ja vettä roiskinut tasaisena virtana ihan koko ajan. Tuuli puhaltaa kylmänä pohjoisen napajäältä asti ja kesäinen paiste on muuttunut takatalveksi. Onhan siellä kymmenkunta astetta lämmintä, mutta kahdenkymmenen asteen pudotus muutamassa päivässä on vähän liikaa. Katselin sääkartasta, että Uralista länteen kiskotaan talvivaatteita esiin ja siirrytään takaisin villavaatteisiin kun taas vuoriston toisella puolella hehkuu kuuma aurinko. Luulisi, että tuo möllykkä on niin kaukana maan vetovoimasta, ettei yksi vuoriston ylittäminen meinaa mitään, mutta kaipa muutkin taivaankappaleet ovat heittäneet lusikkansa samaan soppaan. Saisi jo välillä paistaakin, sillä meri ryömii uimarantaa ylöspäin ja lasten leikkikenttä näyttää muuttuneen järveksi. Tähän asti kevät ja kesä on edennyt sopusointuisesti, mutta nyt tuntuu luontoäidin levy juuttuneen yhteen kohtaan. Voisiko joku käydä siirtämässä neulaa eteenpäin?

Keltaisen ja punaisen raidoittama tulppaani päivän piristeeksi. Aurinko paistaa terälehtien läpi ja korostaa kukan värejä.