Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.
Kompromissien iltapäivä Honkanummella.
Aurinko laskee
Jo pitenee varjotAika on eron ja jäähyväisten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti