Tänään piti käyttää sarjan viimeinen lippu ja päätin metrossa, että menen ensimmäiseen näytökseen, joka alkaa lipputiskille tullessa. Olin viittaä vaille jonossa ja minuuttia vaille istuin salissa, joka jatkoi musiikkiteemaani.
Tarina oli tuttu, mutta jo pelkästään musiikin vuoksi se kannattaa käydä katsomassa. Olavi Virran elämä vei samoja reittejä kuin Freddie Mercurinkin. Ääni oli kultaa, laulu höyhenen kevyttä ja vaivatonta loppuun asti. Vaikka kädet tärisivät, ääni soi entiseen tapaan.
Jos tykkää vanhoista autoista ja muusta historiallisesta rekvisiitasta, elokuvan katsominen on ilo silmälle ja Suomen kaunis luonto on tallennetttu elokuvaan.
Suomalaisen iskelmämusiikin kulttuurihistoria on kovin lyhyt, mutta ajan kärkinimet tulevat tutuiksi ja on nasevasti tuotu esiin. Sanataituri Reino Helismaata esittää Martti Suosalo, joka esitti henkilöhahmoa myös elokuvassa Kulkuri ja joutsen. Muutkin henkilöt on valittu näköisyyden perusteella ja maskeerattu loput.
Omaa levyä en omista, mutta Hyvinkäällä voin herätellä naapurit talviunesta tai tyytyä kuuntelemaan juutuupia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti