183. Pilvet

Helteen jälkeen tulevat pilvet ...

Paksua pilvilauttaa ja ohuempaa pitsiverhoa.

Sitten seuraa rutkasti tuulta ja monta sadekuuroa sekä auringonpaisteisia tuokioita.

Perjantai-iltana aurinko paistatteli jo kirkkaasti...

182. Kesädekkari

Hellepäivän lukuiloja 

Tämä Kreikan saaristoon ja purjehdukseen liittyvä dekkari putkahtelee tulevissa kirjoissa esiin tämän tästä. Kun se tuli divarissa vastaan, nappasin mukaani. 

Miten reagoivat suomalaiset poliisit kun joutuvat lomallaan syytetyksi merestä poimimansa kuolleen ihmisen murhasta?  Aloittavat tietysti epäviralliset tutkimukset.

Kieli on herkullisen mutkatonta ja ammattienglanti tuottaa ongelmia poliisillekin. 

181. Sydämellinen

Sydämen muotoinen uusi peruna. 

Miten EU määrittelee perunat? Jos kurkkujen pitää olla tietyn muotoisia ja omppujen määrätyn kokoisia, niin millainen lienee pottunormi?

180. Forssa

Käytiin Hämeen maiseman ajelulla ja poikettiin Forssan torilla syömässä mansikoita.

Tammelassa käytiin kotimatkalla Makulihan maatilamyymälässä. Mukaan tuli paketti savumakkaroita ja lihahyytelöä. 

179. Käpysade

Juhannuksen myrskytuulet saivat aikaan käpysateen.

Puistossa kävellessä sai olla tarkkana ettei astunut näiden pyörivien miinojen päälle.

178. Ötökät töissä

Ötökät tekivät ahkerasti seisten töitä mettä keräten.

177. Joka lajin säätä

Iltapäivän kesäsää Hyvinkäällä. 

Risteyksessä otettu kuva joka ilmansuuntaan.

Etelä- ja länsitaivas oli synkkää ja uhkaavaa.

Pohjoinen ja itä hieman valoisampaa.

Ajoittain kävi viileä tuuli ja joissakin kohtaa tuli lämmin.

Lämpötila tyypillinen Suomen kesälle, 19-20 astetta pilvien ja tuulen mukaan.

176. Iltarusko

Upea iltarusko, jonka jälkeen sateli hiljakseen vettä.

175. Hyvää juhannusta

Rauhallista juhannusta.

Sadepisarat on vaihtuneet pilvipoudaksi ja aamun tuulikin on vähän laantunut.

Pilvet on aika synkän näköisiä, mutta aurinko on alkanut kurkkia niiden lomasta.

175. Perinteinen juhannusaatto

Juhannusaatto kirjan ja päiväunien merkeissä Nalle Puhua lainatakseni:

Sataa sataa ropisee, pilipili pom.
Varpaitakin palelee, pilipili pom pom pom.

Sataa, sataa ropisee, pilipili pom.
Koko pieni Nalle Puh on nyt märkä, uhhuhhuh. 

174. Peikonkesyttäjä

Loistava kampaaja on painonsa arvoinen kullassa.

Jos ja kun ihmettelette, miksi käyn kampaajalla maan ääressä Hyvinkäällä vaikka kotikonnuilla on hiustaitelijoita 21 tusinassa joka kulman takana.

Sellainen peikkotukan kesyttäjä on Hyvinkäällä Riihimäenkadulla toimiva parturi-kampaamo Nana Koivisto. Hänen saksensa toimivat vikkelästi ja värikin on päässä tunnissa.  Kun sanon, että lyhyt, karvat on keritty lyhyeksi. Ei tarvitse itse leikellä viikon päästä silmille valuvaa karvatulvaa. Sillä hinnalla kun kotipuolessa olen tyytymätön tulokseen, maksan matkat, leikkauksen ja värjäyksen sekä jää vielä taskurahaakin.

• Nanalla ei voi maksaa kortilla,  ota mukaan käteistä. 
• Voit kävellä ovesta sisään ja päästä käsittelyyn heti tai pienen odotuksen jälkeen. 
• Voit tietenkin soittaa ja sopia ajan. Minä lähinnä soitan kysyäkseni, onko hän lomalla vai paikalla ja ottaako vastaan, jos tulen viiden jälkeen.

Tänään sattui tietysti vesisade kun kävelin kotiin. Luulin vanhempieni lähteneen omille asioilleen, joten en soittanut kuljetusta itselleni vaan kävelin kotiin. Ovella tulivat vastaan kun olivat odotelleet puhelua. 

173. Kuva-arkistot

Romppujen katsominen oli paljon hitaampaa kuin muiden digitaalisten välineiden selailu. Tulipahan taukojumppaa kun hyppäsin pystyyn levykkeitä vaihtamaan. Kummatyttöä ilahdutettu 345 valokuvalla. En niitä sen kummemmin valikoinut vaan lähetin kaikki, jossa vähänkin vilahti.

Tämä kuva vuodelta 2014 tuli vastaan tekstillä: kerro kerro kuvastin, miten sää jatkuu? Toivottavasti ei ihan yhtä kylmä kuin tuona neljä vuotta sitten, jolloin satoi lunta.

172. Ukkoskuuro

Koska täksi päiväksi luvattiin epävakaista keliä, päätin "konmarittaa" omaan tyyliin  vaatekaappini. Kaikki vaatteet, joita kudelangat pitivät koossa (niin ihanan pehmeitä 😉) ja, jotka muuten tuntuivat kutistuneen vaatekaapissa, lähtivät kiertoon. Yksi kaappi jäi karsimatta ja ulkovaatteet katson myöhemmin. Samalla karsin kenkälaatikosta kaikki ne kengät, joita en ole syystä tai toisesta aikoihin käyttänyt.

Iltapäivällä ennen sade- ja ukkoskuuroja tuntui ilma jähmettyvän paikoilleen. Ei tuullut ja painostavan kostea sää tunkeutui parvekkeen ovesta sisään. Illalla vähän ennen ukonilmaa alkoi tuulla navakasti ja ilma raikastui. Tunti ennen välähdystä ja pamahdusta taivas meni pilveen ja piti ottaa valaistus avuksi.

Pari neulepaitaa, joista muuten kovasti tykkään, voisi pestä 60 asteessa ja katsoa, miten niille käy. Jos huopuvat sopivasti, niistä voisi tehdä "Tuunaajamutsin" mallilla uuden tilkkupaidan. Samaa voisi yrittää soveltaa myös puuvillaneuleilla kasvattamalla tynnyrin ympärysmittaa.

Löysin myös pari viikkoa etsimäni kuvaromput. Ihan looginen paikka, mutta niin hyvin piilossa, että en hoksannut ihan sieltä katsoa. Pikainen silmäys niihin ennen unia.

171. Kuivaa

Syksy tuli viikkoa ennen juhannusta. Pihlaja roikuttaa jo kaikkia oksiaan eikä pelkästään keltaisia lehtiään ja koivut seuraavat perässä. Ruoho on kortteliphalla ollut jo iät ajat kuivaa heinää. Onneksi ovat luvanneet sateita, vaikka se taitaa tarkoittaa pienimuotoisia tulvia jos sää muuttuu rajumyrskyn kautta vilpoisemmaksi.

170. Hirnuliskoja

Dinot on täällä taas. Kävin katsomassa uuden elokuvan Kadonnut valtakunta (sisältää elokuvan juonen). 

Jeff Goldblumin näyttelemä kaaosteorian ekspertti Iän Malcolm (tuttu ensimmäisistä elokuvista) kertoo elokuvan sanoman suoraan ja kaunistelematta: ahne ja rahanhimoinen ihminen tekee kaikkensa tuhotakseen maapallon ja ajaakseen itsensä sukupuuttoon.

Onneksi tarinat ovat elokuvia, muuten piiloutuisin saunan perimmäiseen nurkkaan ja jähmettyisin kauhusta. Mitähän seuraava osa tuo tullessaan?

169: Solo

Han Solon tarina solmii langanpäitä yhteen. Tarinassa vilahtelee tutun oloisia hahmoja mielikuvituksen äärirajoilla. Kapinallisliiton alkutahdeista, Millenium Falconiin ja Wookien tarinaan. Rento seikkailu, jossa siistit suunnitelmat muuttuvat kaaokseksi ja siihen, miksi Impeurimin hallinnossa hämärän rajamailla liikkuvat ovat aina velkaa jollekin.

Toimii ihan itsenäisenä tarinana ilman saagan pohjatietoa. 

168. Kasvitieteellinen puutarha

Lämmin kesäinen iltapäivä Luonnontieteellisen museon Kaisaniemen puutarhassa.

• Kasvihuoneiden aukioloajat, pääsymaksut ja opastukset
• Ulkopuutarha on avoinna ympäri vuoden joka päivä klo 9–20.
• Kartta ja sijainti 

Ruusut kukkivat parhaillaan ja köynnösruusut aloittivat. Nuppuja on paljon. Jasmiini kukkii täydellä voimalla ja portin kulmaus oli kuin haisuvesikauppa. Sisäänpääsy siis lounaskahvila Violan portista Kaisaniemen rannan puolelta. Pääportti oli kiinni.

Sain vinkin, että pionit kukkivat parhaillaan, joten kävin niitä katselemassa. Kukkapenkissä oli monta lajiketta ja usea vasta nuppuisena.

Alppiruusut olivat jo kuivintansa loppuvaiheessa. Joitakin varjopaikkojen kasvustoja kukki vielä.

Unikot olivat myöskin vauhdissa ja osa aivan loppusuoralla (kuvassa pioni).

Kahvilan terassilla vahtia piti heijastava pöllö.

167. Iso sade, missä olet?

Ruoho on keltaista ja puiden lehdet nuokkui alaspäin. Pari kevyttä kesäsadetta on hieman kirkastunut ja rakastanut ilmaa, mutta se ei ole riittänyt janoiselle luonnolle. Vaikka loma on nurkan takana, voisi silti muutamana päivänä sataakin ... ainakin tällä suunnalla.

166. Pionit kukkii

Pienet sadekuurot vain kiihdyttävät vauhtia ...

165. Helsinki-päivä

Kävelin hammaskeijulta Vaasanpuistikkoon, jossa oli ilmaiskonsertti ja kiersin väkijoukon matkalla kauppaan. Aamun sade muuttui aurinkoisena ja lämpimäksi päiväksi, joka tiesi ryysystä kaikkiin tapahtumiin. Ei houkutellut ja lähdin kotiin syömään. Päivän liikunnan osuus tuli kuitenkin täytettyä kävelemällä katuja satunnaisesti ristiin rastiin.

164. Pätkii

1. Maanantai

Jollakin on ollut huono päivä kun on yrittänyt nakata ostoskärryt seinän läpi kauppaan. Ei onnistunut. Siellä se puskissa könötti. Kannattaa käyttää ovea. 

2. Tietotekniikka

Kun neljännen kerran yhteys työohjelmiin katosi, lähdin kotiin ja vajuuttelin saldojani, joita oli taas kertynyt liikaa. Olin tullut aamuvuoron vahtimaan puhelinta, joka, ei onneksi soinut silloin kun ohjelmat olivat pois käytöstä.

3. Metroajelua

Asemalle tullessani hyppäsin Mellunmäen metroon. Viestejä selatessani ajelin Kontulaan, jossa poistuin kyydistä ja ajelin takaisin Siilitielle, koska siellä ei tarvitse kipittää pää kolmantena jalkana ympäri asemaa myöhästyäkseen omasta junasta.  Ihailin uutta pari vuotta sitren remontoitua asemaa odotellessani Vuosaaren suunnan junaa. 

163.

Vielä löytyy väriä kesäkuussakin.

162. Kamala luonto

Tarinaa sarjakuvasuosikkini synnystä Kauhajoki-lehdessä 7.6.2018.

161. Arktinen tuuli

Aamu ja ilta

Kuvina näyttää niin auringon hellimän lämpöiseltä, mutta todellisuus on arktinen. Aamulla ei tuullut ja tuoksukin oli kesäinen, mutta kotiin lähtiessä olo oli kaikkea muuta. Tuntui kuin julma huhtikuu olisi tullut takaisin. Käsineitä kaipasin. Onneksi oli kaulaliina matkassa ja lippis kassissa. Niitä paikkoja, joihin tuuli ei osunut, oli vähän. Niihin jäin kotimatkalla nauttimaan auringosta. Kotipihaltakin löytyi metri kertaa metri läiskä, jossa pystyi tekemään pienen sarjan taijia. Pienenä ongelmana oli, että se sijaitsi keskellä kulkuväylää eikä ollut kovin turvallinen kun silmät piti olla selässäkin. 

Viikonlopuksi on niin paljon ohjelmaa, ettei tiedä miten jakaantuisi. Iltaisin jatkuu valokuva-arkiston penkominen, muuten päivistä pitää heittää lanttia. 

160. Tuulen tuuppaamat

Uun muotoinen rakennus antaa tuulelle kivan leikkialan oli kyseessä pakkaslumi tai muut höynähtävät. Huoltomies näytti aika voipuneelta aloittaessaan kasan lappaamisen säkkiin. 

159. Talviunet ?

Sisäinen karhuni väittää, että valosta huolimatta talvi on tullut ja silloin nukutaan. Ainakin eilen illalla nukahdin nenä kirjan väliin ennen kymmentä ja aamulla kellon soidessa olin sitä mieltä, että viisarit kulkee valoa nopeammin. Töissä kuljin automaatiotoiminnolla siihen asti kunnes työkamu äkkäsi, että olin tehnyt aineiston, jota piti opettaa ryhmän muille jäsenille. Kääks! 

Iltapäivällä olin kuuntelemassa luentoa kun palohälytin rääkäisi tyhjentäen auditorion ulos. Onneksi otin fleecetakin niskaani, sillä ulkotakkini jäi työpisteelle. Vaikka en ole vastuussa kerroksen tai työpisteiden tyhjentämisestä, monen vuoden kerrosvalvojakokemus kummittelee yhä aivopoimuissa. Huomaamatta tulee havainnoitua ympäristöä ja ihmisiä. Tsekkasin vaistomaisesti, että kerroksen hitaasti tai vaikeasti liikkuvat olivat päässeet ulos. 

Työpisteelläni otin ison mukin kahvia lämpimikseni. Päivän lista tuli vasta neljän jälkeen ja sen kasaamiseen meni reilu tunti. Normaalisti se tulostuu kymmenen jälkeen aamulla, mutta tänään oli mennyt bitti poikittain ja tulostettava materiaali eksyi. 

158. Pikkurilli ennustaa säätä

Puolen päivän hujakoilla alkoi vasemman käden pikkusormea särkeä. Ihmettelin tovin kun yleensä säätä ennustaa oikea ranteeni. Ehkä sen tuntosarvet ovat surkastuneet kun se oli vaiti. Ei mennyt kauan kun aurinko vetäisi verhot eteensä. Vilkaisin kahden jälkeen ulos ja Herttoniemen harjun päällä pilvistä levisi harso, joka yleensä tarkoittaa sadekuuroja. Työkamu kertoi, että ulkona satoi sumumaisesti. Ihan kuin joku levittäisi jättimäisellä spraypullolla vettä kukille. Kun tietsikka kaatui puoli viiden jälkeen, en sitä enää avannut vaan lähdin kotiin. Ulkona satoi lyhyt vesikuuro. En ehtinyt edes kastua. Luonto kaipaisi vähän enemmän. Voisi sataa vaikka öisin.

Taisi olla kylmin päivä kuukauteen. Kymmenen astetta näytti parvekkeen mittari. Tuntui oudolta kaivaa takki päälle aamulla. Hanskat olisi oleet ihan kiva juttu, mutta en ehtinyt niitä mietiskellä kun puhelinpäivystys odotti. 

157. Jalavat

 Rastilan alueelle istutetut jakavat ovat villiintyneet lämpimässä toukokuussa. Sunnuntaina alkaneessa tuulessa puut ovat pudotelleet runsaasti siemeniä. Niitä löytyy joka paikasta ja ne ovat kasautuneet ihmisen ja tuulen luutimina outoihin paikkoihin. Nappasin pienen kourallisen kasasta epätieteellistä parvekekokeilua varten. Kahteen saaviin ripottelin ja nakkasin vettä perään. Saapas nähdä tuleeko mitään?

156. Kukkiva toukokuu

Ennen sukellusta arkistoihin lounas ja ulkoilu, mutta sitä ennen katsaus toukokuun kukkiin, jotka olivat vauhdissa viime viikolla. Pioneissakin on nyrkin kokoiset nuput. Jääköhän loppukesäksi mitään vai aloittavatko elokuussa uuden kierroksen? Ruukkuihin voi hakea väriä kukkaliikkeistä.