Kävin Ateneumissa ihailemassa muumipeikkojen luojan taidetta. Toki tiesin hänen tehneen muutakin kuin muumilaakson tarinoita luettuani hänen elämäkertansa, mutta hämmästelin silti monipuolista eri tekniikoiden töitä ja tuotantoa. Suurin osa miellytti, mutta en ymmärtänyt 60-luvun maalaustavan hienouksia. Miksi ihminen, jolla on annettu kyky luoda kaunista, tuhlaa sitä viivasuoriin väriläiskiin? Minimalistinen on luvallista, mutta sitäkin voi tehdä taidolla. Muutenhan näyttely kannatti ehdottomasti käydä katsomassa. Ystvät jonottivat loppuviikolla ulkona asti lipunmyyntiin. Miten lie viikonloppuna olla kun viimeiset päivät olivat menossa? Säästyin siltä, vaikka muuten taululta toiselle syntyikin jonoja.
Kuva Ateneumin Tove Jansson 100-vuotta esitteestä.
Ateneumin hahmotestissä minusta tuli muumimamma. Arvasin sen kun vaihtoehdot olvat sellaiset.
Muumimamma
Olet tyyni ja rauhallinen äitihahmo, joka ei anna pikkuasioiden kiusata itseään. Haluat jokaisen olevan onnellinen ja arvostat erilaisuutta. Löydät ratkaisut vaikeisiinkin pulmiin ja näet asioista niiden hyvät puolet. Luotat siihen, että erehdyksistäkin oppii lopulta paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti