Käsityökortteli

Käsityökorttelin viikonloppuna kotona pärjäsi ihan kummasti. Joskus sitä kaipaa työpaikan tehotuuletusta kotiinkin etenkin kun sisällä lämpötila kipuaa saunamaisiin lukemiin. Töissä villapaita päällä, kotona hellemekko kevyintä mallia. Tarkenetteko? Ylempi lämpötila sisällä, alempi ulkona. Luukut ulos avautuvat kun ulkolämpötila laskee muutaman asteen alle sisälämpötilan.

 

Tämän näppärän kierrätyskorun ostin käsityökorttelista. Ohuet legopalikat ovat saanneet uuden elämän.

Kierrätys 2

 Siivouspäivän etkoilla muotibloggaajilla oli kirpputori, jossa neljän aikoihin oli valtaisa tungos, mutta iltaa kohden asiakaskunta harveni tosin rekkien tutkailijoita putkahteli ovesta tasaisesti aina sulkemisaikaan asti. Tarjolla oli vaatteita, kenkiä, huiveja, hattuja, laukkuja ja koruja. Ostin minäkin yhden korun ihan osien vuoksi. Myyjä hieman hämmästyi kun kerroin aikovani purkaa kaulakorun ja tehdä sen osista jotakin uutta. 

Perjantaina riitti lamppupajassakin vipinää. Marlin ylijäänneistä ja käyttämättömistä mehukanistereista suunniteltiin lamppuja ja muita kodin koristeita. 

Perjantai oli selvästi vilkkaampi päivä enkä ehtinyt mukaan koru- ja lamppupajalle kuten torstaina. Juoksin hakemassa paperia ja kyniä sekä vastailin tilaisuuteen palkatun vartijan kanssa erilaisiin kysymyksiin. 

Kierrätystä

 Toimin taas yhteyshenkilönä siivouspäivän etkoilla ja näpertelin itsekin polkupyörän sisäkumeista ja tietokoneiden sisuksista löytyvistä renkaista koruja. 

 

 Harmittelin, etten ottanut mukaani omia tarvikkeitani. Tein suunnitelmia ja puolivalmiita. 

 Ajatus kukkasesta ...

 Kaulakoru kaipasi solmuja ja välihelmiä ... ehkä vaihdan vielä langankin tai ...

 Nämä toimisivat sellaisenaan korvakoruina tai sitten ne kaipaavat vähän painoa lasihelmistä.

 Pajavieraista eräs teki kauniin rannerenkaan tarjolla olleista materiaaleista

 ja toinen kauniin ruusukkeen rintaan tai hattuun.

Viimeistelin kukkasen kotona puuhelmillä ja tuloksena on kaksi riipusta. Vasemman puolinen on tehty kierrätyksen kierrätyksestä eli koottu kaikista niistä palasista, jotka toiset ovat hylänneet. Oikean puoliseen kukkaan leikkasin tasaiset renkaat.

Muut ideat odottelevat hiljaista hetkeä ja ovat edelleen puolivalmiita.

Ohjaajana meillä oli 2. Elämä Design korusuunnittelija. Osa hänen koruistaan oli meillä mallina. Lisään kuvan tänne, jos joskus saan sen käännettyä oikein päin tänne. Blogiohjelma kääntää sen aina nurin niskoin ... (mur mur).

Avainkaulakorut

Näitä ei ole koskaan lliikaa ja vaikka tekisin kuinka monta, ne loppuvat aina. Tässä kevyet siemenhelmistä ja karamellikukkasista (lamppuhelmet, jotka muistuttavat lapsuuden toffeekaramelleja) kootut avainkaulakorut, jotka olivat kaikki vähän eri pituisia. Jos ei ole kovin kuuma, pitää ensi viikonloppuna tehdä vähän lisää. Jos on kuuma, vilvoittelen itseäni parhaaksi katsomallani tavalla ;)

Rantakukkia ja kesäkengät

Hetki ennen sadetta

 

Huomasin kaihtimien raosta kullanvärisen kajastuksen ja menin parvekkeelle vilkaisemaa taivasta. Hassulta näytti kun aurinko paistoi kilpaa pihavalojen kanssa. Nappasin tämän kuvan ja heti sen jälkeen alkoi ropista ensin harvakseltaan ja sitten yhä kiihtyvällä vauhdilla. Makkarin puolella viilentymisen huomasi paremmin kuin 27 asteen tuparissa, jonne kodin tekniikka tuo asteen tai pari lisää lämpöä kun avaa television ja tietokoneen.

Sähköä ilmassa

Eilen kävelin ja oleskelin kahden rintaman välissä. Ihastelin metrossa upeita pilven möhkäleitä ja kävin kotona vaihtamassa kevyempää päälle ja lähdin kävelylle pilviä bongaamaan.

 

Tältä näytti taivas lännessä ...

 

 
Hetken aikaa oli aivan tyyntä. Merellä kuvattu pilvi nakkeli sadepisaroita kymmenkunta kappaletta murinan kera. Sade tuli vasta aamuyöllä, jolloin keli muuttui entistä painostavammaksi ja sähköisemmäksi.

 

 
Etelän suunnalle katsottuna. Merellä oli melkoisen synkkää ja harmaata kuten myös idän suuntaan katsottuna. Näiden kahden rintaman välissä hiukset nousivat pystyyn. Kotiin mennessä näytti tosi synältä, mtta ehdin hyvin harjoitella chenin sarjaa ja muistella miekkasarjan kulkua. Harjoitustani seurasi pieni tyttö, jonka mielestä tanssin kauniisti ;)

 

Luonnon lämmitys

 

Aurinko ja lämpö tekevät luonnolle ihmeitä, mutta viime viikon arktisesta kevätsäästä hyppäys kasvihuonehelteeseen näin äkkiseltään on vähän liikaa. Kun lähdin kävelylle lukemat olivat hieman pienemmät sekä sisällä että ulkona.Tämä on otettu kotiin palatessa. Seisahtunut sähköinen kahden ilmamassan väliin jäänyt kuumuus lämmitti kämppäni luonnonmukaisella energialle huippulukemiin.

 

Ystäväni, joka ei millään meinaa uskoa, ettei minulla ole tarvis pitää pattereita päällä kesät talvet. Hän saarnaa minulle energiansäästämisestä (heh heh) ja että, lämpötilan pitäisi olla maksimissaan 21 astetta. Ei hän kuitenkaan ole tullut säätelemään lämpötiloja 21 asteeseen vaikka olen sitä pyytänyt. Töissä asteet ovat jokseenkin tasan 21 lisättynä tehotuuletuksella, joten yleensä puen päälleni lisää vaatteita kun istun työpöytäni ääreen.

 

Kävin pilviä bongatessani katsomassa venestaman rannassa kukoistavia rentukoita. Vaikka viime aikoina on sadellutkin niin, että vesi on rannoilla tavallista korkeammalla, oli tämä rantahetteikkö rutikuiva ja uskalsin kävellä ottamaan lähikuvia, mitä ei joka kevät tapahdukaan kuin kumisaappaat jalassa.

Puusta korviin

 

Kauniit puiset helmet, joista pienen miettimisen jälkeen syntyi kaunit ja keväisen kevyet korvakorut, koska kaunokaisia oli vain kaksi kappaletta.

 

Merenrannalla

 

 

Tänään oli aurinkoista ja lämmintä eikä tuulikaan osunut harjoituksiimme. Samat kerrostumat päällä kuin viimeksi, mutta hattu ja sormikkaat jäivät reppuun. Hetken jo ehdin miettiä vilvoittelenko tunkemalla kaulaliinan samaan seuraan, mutta jätin kuitenkin paikoilleen. Toisen sarjan loppuosalla aurinko veti pilviverhot eteensä ja muutama vilpoinen tuulahdus osui rannan varjoihin.

 

Nella meditoi osan aikaa lähimaisemissa ja välillä kävi etsimässä rannalle jäänneitä karkkipapereita ja purukumeja. Se kuulosteli emännän kutsusta, kuinka ehdottomasti sitä pitää noudattaa. Pikku koiran komento oli ehdoton häivy ja iso koira oli hämmentynyt komentelusta.

 

Kevät kukkii

 

Kevät tarkoittaa sitä, että kurkin taivaisiin ja ruohíkkomättäille. Seuraan kasvien ja luonnon pukeutumista kesäasuun. Koska tupsahtaa silmuja puihin ja pensaisiin, milloin vuokot alkoittavan kukintansa, ensimmäiset leskenlehdet ja voikukat (joista en tänään ehtinyt ottaa kuvia).

 

 

Puiden kukintojen kehitystä silmuista värikkäiksi kukkapeitoiksi oksistoon. Vaahtera on suosikkini, mutta hedelmäpuut seuraavat tiiviisti kannoilla.

 

 

Ja joskus muistan kastella ja katsella parvekkeen kukkaruukkuja. Viime vuonna joku kello valtasi ruukun, tänä vuonna on taas akileijan kukkien vuoro. Jos vain muistaisi laittaa lisää siemeniä tänä vuonna, jotta ensi kesänäkin olisi kukkia.

 

Parvekkeeni joulukuusi on kärsinyt kahtena viimeisenä talvena kovia. Viime kesäkin oli sille kuiva. Tasan ei käy aurinkoiset säät. Lomallani satoi, mutta kuuseni oli sen ajan janoisena hörppinyt kaiken saatavilla olevan veden auringon paistaessa kuumasti. Pääpuutarhurini kehoitti tekemään siitä bonsain eli saksimaan ruskeat läikät pois, kastella lannoittella ja toivoa parasta. Se on ruskea latvasta ja toiselta sivulta.

Rannalla

 

Hallikausi on päättynyt ja harjoittelu jatkuu ulkona. Espoon opiston taijiryhmä siirtyi rannalle. Joka viikolle yritetään saada vetäjäksi sellainen, joka muistaa sarjan. Palkkana hyvä mieli, mukavaa seuraa ja liikuntaa raittiissa ilmassa. Yritän olla alkukesän paikalla kun tiedän olevani poissa keskellä kesää.

 

 

Ensimmäinen keskiviikko oli hieman vilpoinen, mutta kolmen kerroksen pukeutumisella, sormikkailla, huivilla ja myssyllä varustautuneena pysyin lämpöisenä. Kassista olisi löytynyt vielä lisäkerros villapaitaa, mutta sitä ei tarvittu. Auringon laskiessa tuuli yltyi puhaltamaan suoraan mereltä kylmissä puuskissa. Hauska sinänsä, että toiset tekivät nopeammalla rytmillä, jotta pysyivät lämpöisenä kun taas minä hidastin tahtiani, jotta olisi ollut mukavan lämmintä. Siksi en tänään ollut vetovuorossa 😉

Korvakilluttimet

 Kaulakorusta toivottiin korvakoruja, joten tein muutaman ehdotelman ja osa näistä saikin jo uuden kodin. Pitäisi vaan lähettää postissa jos ei ehditä kaivelemaan yhteistä vapaa-aikaa.

Oravat

Kävelyretkelläni ihailin oravia. 

 

Tämä yksilö pitää silmällä puun juurella nuuskivaa setteriä,

 

joka hetkeksi kääntyi kuuntelemaan emännän kutsua.

Koska oravat pysyivät ylhäällä puussa, lähti koiruus ihan mielellään jatkamaan ulkoiluaan.

Oravan jäivät vielä pitkäksi aikaa oksilleen (kumpikin eri puussa).

 

Tällä kukkapenkillä temmelsi kolme oravaa, joista yksi tarkkaili ympäristöään muita enemmän. Olin portinpylvään takana piilossa ja napsin sieltä kuvia. Yhteen kuvaan sain mukaan kolme häntää ja yhden kokonaisen oravan, mutta tässä kuvassa kaunis ruskea turkki tuli parhaiten näkyviin.

Vihertää ja kukkii

Koivuissa alkaa olla jo kunnon lehdet. Väriltään sitä ihanaa vaalean vihreää, jota keväällä pukkaa.

 Wapun päivän aurinkoisella, mutta niin tuulisella kävelyretkelläni löysin tuulen suojaisan pensaan, jossa aamun lumi- ja räntäsade löytyi vielä kristallihelminä lehtien pinnoilta.

 Kohta tuometkin kukkii ... vähän vettä ja lämpöä ja tuoksut valtaavat puiston.

 Punaoksaisen pensaan lehdet ja kukinnot viittä vaille valmiina uuteen kesään.

Koristehedelmäpuut kukkivat Parantolan puistossa. Meillä kotona oli tällainen koristeomenapuu, mutta saman näköinen näyttäisi olevan myös koristekirsikka kukkineen.

Tänään onkin sitten satanut lunta tai vettä kuuroina. Jokaisen kuuron välillä taivas on hohtanut sinisenä ja aurinko kurkistellut lämmittävänä. Erään tällaisen tunnin aikana kävin päivän ulkoiluni tänään. Aika navakkaa näyttäisi tuuli olevan parhaillaankin. Kävelyretkeni suojaisen paikan osuudella talviset fyllingit tuntuivat liioittelulta.

Juuri nyt: aurinko paistaa ja räntää sataa ; )