Tuulen tuiverrusta
Eräänä joulukuun aamuna oli näin komeat nousevan auringon kultaamat pilvet ja melko tyyntä siihen verrattuna, miten tuuli on tuivertanut tässä kuussa puhumattakaan tästä yöstä. Sateen ropina on ollut taukoamatonta. Kuunnellessani tuulen törmäystä kotitaloni nurkkiin ja kulmiin satuin katsahtamaan näytön takana olevaa ikkunaa. Hämmästelin lasileyvn tärinää. Huh, toivottavasti kestää tämänkin myrskyn enkä herää helinään kun tästä hiippailen unikamarin puolelle. Muistan kymmenen vuoden takaa ensimmäisenä talvena katsellessani parvekkeen lasituksia ja hämmästellessäni levyjen joustavuutta niiden taipuessa tuulen vihaisesta hyökkäyksestä kaarelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti