sunnuntai 3. tammikuuta 2010
Löhöillen
Ylläoleva koru on yhdistetty joulu- ja syntymäpäivälahja ystävälleni, joka korottaa Kuusamon pakkasennätyksiä omalla olemauksellaan ; ) Lankaan on solmittu isoja ja pieniä helmiäiskolikkoja sekä lasihelmiä. Lukkoa en laittanut vaan sen voi pujottaa suoraan kaulaan.
Uutta vuotta olen viettänyt löhöillen. Nauttinut auringon paisteesta sisällä, poltellut kynttilää parvekkeella, katsellut töllötintä, lukenut kirjoja ja tehnyt pieniä taiji harjoituksia. Eilen iltapäivällä innostuin siivoamaan varmuuskopioinnin tiedostoja ulkoisella levyasemalla ja jossain vaiheessa ihmettelin, kuka oli sammuttanut valot kun ulkona oli tullut niin pimiää. Telkkarista tuli vain uutisruutua ja pakkanen nipisteli talon nurkkia. Menin sitten kuuden aikoihin tänä aamuna nukkumaan polven nipistellessä tutusti. Herätessäni katselin ulos kirkkaaseen auringonpaisteeseen, joka pian vaihtui lumisateeseen.
Piristävän erilaisen värinen koru, saajalle varmaan mieluinen.
VastaaPoistaVai sammuivat valot, hih.
Mjuu, sellaista yrittelen tehdä, mitä ihmiset rukkaavaat pitää.
VastaaPoistaAika pimiää oli viime yönäkin ja vielä aamuseitsemältä kun menin nukkumaan ;)
Tulinpa vastavierailulle kurkkimaan mitä täältä blogistasi löytyykään...
VastaaPoistaAivan ihana kaulakoru, ihanan piristävä väri!
Kiitos; väri on sellainen, että minäkin sitä pystyisin käyttämään. Vaaleanpunainen ja pinkki kun eivät kuulu lempiväreihini.
VastaaPoista