Vappu

Olen ihaillut näitä pensaita, jotka ovat näyttäviä myös talvella, koska runko on kirkkaan värinen vuodenajasta riippumatta. Kuvan otti hetkellä satoi lumipalleroita. Sulivat heti pois. 

Vappuun tuli suunnitelman muutos. Tuli varoitus mahdollisesta altistumisesta, joten jäin kotiin. Sen verran piti kaupassa käydä, että sai pariksi päiväksi purtavaa kun puuroaineksetkin ovat loppuneet.  Nauroin tälle viehättävällä ja eksyneen oloiselle pandalle, joka palloili vappupallomainosten juurella lattian tasossa. 

 Vielä on pieni pläntti talvea jäljellä. 

Värikäs kaupunki

Ikävän harmaat kaapit ovat saaneet iloista väriä pintaan. Hermannin diakoniatalon ilmoitustaululla oli maalattuja ristejä. Idea esitetty eteenpäin muihin muotoihin.

 

Kylmä kevätpäivä

Kaunis aurinkoinen kevätpäivä, mutta kovin oli kylmä ja arktinen tuuli. Hattu ja huppu päässä kuljin puistossa. Sormikkaat unohtuivat töihin, joten kädet taskussa kuljin viitisen minuuttia puistossa kevään etenemistä kuvaten ennen kuin menin hammaskeijun käsittelyyn. 

 

Kevätkukat

 Tänään näin ensimmäisiä kevätkukkia sekä villejä että istutettuja. 

Dekkarit: Manni ja Milo

Facebookin dekkari ryhmässä on kehuttu Kale Puonnin Pasilan myrkky -dekkarisarjaa. Kun kierrätyskeskuksen pokkarihyllystä löytyi sarjan kaksi ensimmäistä osaa, nappasin ne mukaani. 

Kirjojen juoni kulkee sekä rikollisten että poliisien puolella ja jossain kohtaa ne kohtaavat. Huomasin jännittäväni Mannin puolesta, että miten mahtaa poikaparan käydä. Milossa käy ilmi, että huumekauppa on kuin sisilisko häntä. Poikki menneen tilalle kasvaa uusi. 

Kirjoittaja on entinen poliisi, joka tuntee kirjojensa maailman. Kirjat ovat sujuvaa luettavaa ja juonet veivät mennessään. 

Lisätietoja kustantajan verkkosivuilta. 

 

Puut kukkii

 

Kevät etenee

Vielä on pellolla lunta, mutta pääosin maa on näkyvissä.

Tienvarressa aurattu lumipenkat ovat talvisia ja metsän varjossa lumi ja jää sulavat hitaammin.

 Lämpimissä kohdissa lehtiä kehittyy. 

Uusi Wilbur

Kävin ohimennen muilla asioilla kirjakaupassa ja kuvasin uuden osan uudesta Wilbur Smithin kirjasta. Olen unohtanut siitä mainita asiasta kiinnostuneille, joten tulkoon tätä kautta. 

Lisätietoja sisällöstä: WSOY
 

Kirja: 9 hyvää 10 kaunista

Löysin kierrätyskeskus en hyllystä toisen romaanin "Nainen, joka unohti" tekijältä. Pidin tästäkin. Juoni oli etukäteen arvaamaton, mutta ihan yhtä kutkuttava se ei käänteiltään ollut kuin unohtavat nainen.

Lainattu teksti verkkokaupasta:

Kymmenen päivän loma hyvinvointihotellissa, neuroottiset kanssavieraat ja henkilökohtaisten ongelmien koko kirjo.

Francesillä on takanaan epäonnistunut suhde, huolenaan monta ylimääräistä kiloa ja meneillään elämänsä pahin ammatillinen kriisi. Kun hän varaa loman ensiluokkaisesta hyvinvointihotellista, hän näkee jo sielunsa silmin astuvansa hotellin ovesta ulos parempana versiona itsestään.

Samaan aikaan hotelliin majoittuu kahdeksan muutakin uuden elämän etsijää. Joukkoon mahtuu pieni perhe, jonka surun kaikki aistivat, väsynyt kotiäiti, jonka ajatukset kiertävät kehää, ja asianajaja jonka harrastuksena on erilaiset hyvinvointiretriitit.

Kenelläkään vieraista ei ole aavistusta mitä tuleman pitää. Sen tietää vain salaperäinen hotellin johtaja Masha, joka ohjailee taitavasti kunkin vieraan päivittäistä rytmiä. Harmi kyllä, Masha ei tyydy vain asiakkaiden pieneen painonpudotukseen tai aurinkotervehdyksen opetteluun, hän haluaa antaa heille jotain paljon enemmän.

Liane Moriarty on mustan huumorin ja terävän itseironian taituri ja kirjaa lukiessa virtaavat sekä nauru että kyyneleet: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista on älykästä viihdettä parhaimmillaan.

Alkuja

Rastilassa olen ihaillut sipulikukkien piippoja monta päivää. Toisella puolella varret työntyvät lumipeiton lävitse. Krookukset kulkivat lumesta huolimatta. 

 

Lämmin kevätpäivä

Kaspianin kulma, pohjoisrinteellä vielä rutkasti lunta.

Kevään ensimmäiset leskenlehdet Hämeenkadulla ratikka halleja vastapäätä. 

Tuntia aikaisemmin ajelin bussilla kohti kakkuhakkutohtorin toimistoa työtovereiden kanssa. Toinen kertoi, että kilpailevat keskenään, kuka näkee ensimmäisenä leskenlehden kukkivan. Sattumalta päätin kieli puuduksissa kävellä Sörnäisten metroasemalle sen sijaan, että olisin ajellut ratikalla. Kaunis aurinkoinen lämmin kevätpäivä.

Lämpimän päivän tuotoksena kasvukausi on alkanut. 

 

Punaiset oksat

Ihailen näitä pensaita, joiden runko on punainen läpi talven. Toisessa pensaassa vaalean vihreät.

 

Kirja: Eläimellinen unelma

Instagramin ja Facebookin ryhmissä eläimet puhuvat ja osallistuvat tilan hoitoon kukin omalla tavallaan. Esim. Ilona Sika on onnellinen Spa-yrittäjä. 

Kirja on muistelmateos kaupunkilaistytöstä, joka hyppää poliisin uralta tilanhoitajaksi. 

Simepäivitykset ovat hyväntuulisia ja tuottavat iloa seuraajilleen. Kaikki päivät tuskin ovat täynnä iloa, mutta arkipäivän rutiinit ja tavallusuus ovat onnea tuottavia tilan emännällä. 

Ajatuksella kotimaisia tuotteita vaikkapa lahjoiksi: Tiluksilla - verkkokauppa.

 

Lähes lumeton maisema

Lumi sulaa uskomattoman nopeasti. 

 

Auringon valo

 

Harmaan päivän vedos mereltä pilkahtaa auringon paiste.

Kekkerit

Lasillinen kuohuvaa uusien viranhaltijoiden kakkukahveilla. Kevään ja pääsiäisen perusvärit kuplajuoman heijastuksissa. 

Alla kakkutaideteos, josta maistoin ruokalusikallisen verran ja ravasin vessassa seuraavan vuorokauden. Hyvää, eikä liian makeaa. Kakkutauteilijan töitä voi seurata Instagramissa @cakes_finland 

Hän on tehnyt myös syötävät vappukukat. 

 

Lisää lunta

Päivä alkoi räntäsateessa ja jatkui lumena.

Samalla viileni ja puista roikkui jää pisaroita.

 

Pisaroita

Tänään satoi vettä koko päivän. Jibbii, lumi ja etenkin jää, joka kävelytie peittää, sulaa kohisten. 
 

Pilviä karkuun

Päivä alkoi aurinkoisena rapsakassa pakkasessa. Yöllä oli satanut hieman lunta. 

Töistä lähtiessä taivas kotisuuntaan oli aurinkoinen, mutta selän takaa taivaan peittää synkän harmaa pilvi, joka sitkeästi seurasi onnikkapysäkille asti. 

Ja sama tilanne Itäkeskuksen päätepysäkillä. 

 

Aprillipäivä

Aprillipäivänä töissä ennustettiin tulevaisuutta. Mielenkiinnolla odotan elämäni toisen idolini kohtaamista (ensimmäinen oli Kasper-nukke). Jos Tove hoitaa seinät ja katon, niin minä virkkaan majaan lämpöeristeen. 

Kiitos puppulausegeneraattorille.