Vuosi sitten

Vuosi sitten maaliskuussa oli tämän näköistä kun tein keväisiä kävelyreissuja pääsiäisenä. Jääpuikkojen päistä tippuvista vesipisaroista tiesi, että kohta voi odotella viserrystä ja viherrystä. Pajunkissatkin kurkistelivat varovasti kohti auringon lämpöä. 

Säätieteilijät lupasivat varovaisia ja maltillisia lumikuuroja Etelä-Suomeenkin tälle viikolle. Tuuli pohjoisesta ja öisin on kylmää eikä päivisinkään aurinko jaksa paahtaa yli viiden asteen. 

Ruususet

Hailakoita kevätruusuja 
Ensin oli ihana lamppuhelmisydän, jolle piti löytää sopiva kehys. Piti tehdä ihan jotain muuta, mutta sitten törmäsin näihin helmiin täydentäessäni muita varastoja. Hyvin näyttävät sopivan samaan koruun. 

Syyskesän kurtturuusupensaikko 
Kullan ja purppuran voimakkaat kontrastivärit sopivat yllättävän hyvin yhteen. Toisaalta mikä jottei, sillä maallinen ja hengellinen valtahan ovat näitä värejä käyttäneet asuissaan jo ties kuinka kauan.

Kotipihan pirpanoita

Kun kääntää nokan kohti taivasta ja tirkistelee yläilmoihin niin suurten puiden kissanpoikaset täplittävät taivasta ihan samalla tavoin kuin koivukin on kasvattanut parin viimeisen viikon aikana norkoja.

Talvinen koivu on ihan eri näköinen kuin tämä pörhäkkä puu alla. Olin kuulevinani mustarastaan soitantaa ihaillessani pää kenossa luonnon muodostelmia.

Koko päivän on aurinko hehkutellut kotiani kuin vaahtokarkkia nuotiossa. Mittarin mukaan asteita on yhä melkein 26. Kohta saa ruveta vääntämään termostaattia alaspäin.

Kevättä pukkaa

Hyvinkään puistojen ja pensaiden silmustoja, jotka ovat viikossa kasvaneet hirnuisesti. 

Kiviä riviin

Pieniä litteitä kiviä omaan käyttöön: pyriittiä, akvamariinia, savukvartsia, onyksia ja karneolilehtiä. Koottu mutu-teemalla poimimalla rasiasta ja pujottelemalla silikonilankaan. Litteiden rannekoruja voin käyttää töissä. Pyörylöiden kanssa en osaa tehdä töitä.

Toinen pyttipannullinen painavampia kiviä on laitettu vaijeriin ja päähän magneettilukko: laavakiviä, värjättyjä akaatteja, onyksia, aventuriinia ja kavartsia. Eräs harjoitelma tummaan ja harmittavaan harmaaseen.

Tömähdys ja tuprahdus

Rastilan metroaseman ja kadun väliin rakennetaan kolmikerroksinen talo liikehuoneistoille ja pienille vuokra-asunnoille, jotka on suunnattu nuorille ihmisille. Kalliota louhitaan ja pamautellaan pienin palasin matalammaksi ja tasaisemmaksi. Metroasema on suljettu pamautuksen ajan, ettei kukaan saa kiviä päähänsä, jos pehmusteet pettävät (rengasmatot). Jos epäonnekseen sattuu väärään aikaan asemalle, odotusaika venyy 15 minuuttiin. Jos sattuu sopivasti tussauksen jälkeen saattaa silmissä tuntua karhealta. 

Juu juu, termit on väärät, mutta asia on kerrottu kiertoilmauksin. 

Turkoosi, pinkki ja metallit

 Trukoosi ja loistopinkki

 Pitkästi pelkkää hopeaa keväisin aihein 

Pnkahtavaa kultaa

Kaikki kolme korua luovutettiin eilen nuorille naisille syntymäpäivälahjoiksi. 

Väritoiveet aiheuttivat hieman hämmennystä tekijässä, mutta kyllähän nuo ihan onnistuneilta vaikuttivat, vaikka kaikki ensin aiheuttivat pieniä kurttuja luovuuteeni kun nuo värit eivät ole mitenkään ihan tavallista pipana kamaa. Olisin tietysti voinut tehdä korut pelkästään yhdellä värillä, mutta joskus sitä kaipaa rytmiä tekeleisiinsä ja lisää vähän omintakeisuutta joukkoon.

Nukkekoti ja lumiukot

Helsingin seurakuntayhtymän katukappelissa Columbuksen kauppakeskuksessa on ikkunaan laitettu iso nukkekotitalo. Sitä aina ohimennnen vilkaisen sillä sisältö ja teema vaihtuu sesongin mukaan. Nyt sen pihalla möyri ja pyöri puoli tusinaa lumiukkoja. Niistä taiteilin ikkunan lävitse kuvia. Talo ja piha ovat kekseliästä ja taitavaa käsityötä. 

Lumi suli..

 Aamusella lumi suli jo kovaa vauhtia

 vetisestä mössöstä lammikoiksi

 mustalle asfaltille. 

Nuoriso riemastui ja riisui jo sukatkin jalasta. 

Ei ihme, tennareillahan nuo ovat vipeltäneet koko talven satoi, paistoi tai pakkasti.

 Kampin sininen taivas keräsi jo hieman pilviä.

ja Kalliossa aurinko laski jo pilviverhoon. 

Nivelten mukaan saadaan lisää sadetta ja kymppiuutisten sää vahvisti sen olevan vettä.

Vihreän kaipuu

 Helmet kuin koivun runko ja lehdet.

Auringon valon ja lämmön aiheuttamat luonnon muutokset, silmujen puhkeamiset, pajunkissat auheuttavat hillitöntä vihreän kaipuuta, jota voi korvata etsimällä kevään värisiä helmiä.

Lumisia tuokiokuvia

Tuulenpuuskissa viuhahtelevat lumihiutaleet.

• Kun lähdin töistä tänään, aurinko paistoi ja etäällä hieman pilveili.
• Kun kävelin Tennarista ulos, taivas oli pilvessä, vähän räntää  heitteli tuulenpuuskien lomassa. Asfaltti oli mustaa ja märkää. 
• Vartin päästä sukelsin metrotunnelista ulos ja maailma oli hieman valkoisempi.
• Pari tuntia eteenpäin ja maa oli valkoinen, tuuli kiihdyttänyt vauhtiaan ... takatalvi, joka todennäköisesti sulaa pois lähi päivinä. 
• Kamerasormi kuitenkin ehti turtua jääpuikoksi, sillä kamera ei hyväksynyt talvihanskojen painallusta merkiksi ikuistaa lumista maisemaa.

Siniset korvikset

 Äidille tehty silmien väriin sovittaen.

 Kevään sinisiä kukkasia ...

ja talven arktisia puhalluksia.

Oudot oireet

Piti mennä Hyvinkäällä viime viikonloppuna. Jätettiin väliin kun olen potenut outoja oireita. Päätettiin pitää puolin ja toisin lepoviikonloppu. Ei ole kivaa risteyttää viruksia käytännön elämässä. Levännyt olen, jos nyt käsivarret ovat olleet Kingin tiiliskiven vuoksi vähän jumpassa. 

Keskiviikkona aaamupäivällä ihmettelin kun sormet ja varpaat olivat jääkylmät. Loppupäivästä podin lievää päänsärkyä ... semmoista vähäistä jyskytystä, joka vaimeni aina auringolta suojautuessa. Ensimmäisen sarjan jälkeen alkoivat kitistä polvet (molemmat!) ja toisen jälkeen lihakset ryhtyivät sekakuoron epävireisiksi jäseniksi. Istahdin tuolille ja meinasin nukahtaa. Iltapalan jälkeen nukuinkin kellon ympäri.

Torstaina olin pirteä kuin peipponen koko päivän, mutta ääneni lakkoili minuutin ajan. Iltasella olin ystäväni luona hernekeitolla parantamassa maailmaa. Aloin ilman mitään syytä aivastella. Toivottavasti en siirtänyt oireitani ystävääni, sillä hänellä oli perjantai-iltana täsmälleen samat oireet kuin minulla keskiviikkona.

Perjantaina tunsin oloni niin hyväksi, että menin tunnille. Nukuin hyvin ja ponkaisin lauantaina aamupuurolle ennen yhdeksää. Tärkeimmät peurselintarvikkeeni (puuro, mehukeitto, banaanit ja leipä) olivat lopussa, joten pahimman tuiskun jälkeen kävelin kauppaan niitä noutamaan. 
Samalla kaavalla tänäänkin, mutta yskähtelin muutaman kerran ja nokka tuntuu tukkoiselta. Ei kuitenkaan mitään sellaista, joista yleensä nuhaisena kärsin, jolloin kaikki aistit ovat tukossa: ei hasita, maista, näe eikä kuule mitään. 

Outoja ovat olleet muutkin kuulemani sairauskertomukset tämän talven tautien osalta, Tosin viime syksynä podin pitkin syksyä samanlaisia outoja oireyhtymiä kunnes marraskuussa joku nuhapöpö tuli oikeiden avaimien kanssa ja sai nenäni vuotamaan kuin Niagra. Tosin jääkaappimaisella työhuoneellani taisi olla osuutta asiaan. Seurataan tilannetta ...

Suomen kartta

Olen hakenut hyvää Suomen karttaa, mutta semmoista ei taida löytyä. Toki erilaisia karttoja piisaa pilvin pimein, mutta ei kaipaamaani julkaisua. Karttakeskuksestakin kävin katsomassa, mutta haluamani Suomi on jaettu moneen osaan. Mieluummin käyttäisin siinä tapauksessa karttakirjaamme, jossa sivut pysyvät nätisti paikoillaan sen sijaan, että tarvittavat osaset ovat aina väärässä paikassa tai kokonaan kadoksissa. 

Karttakirja on hyvä ja tarkka, mutta tie ei jatku seuraavalle aukeamalle vaan Suomi käsitellään lännestä itään. Jos kuljetaan etelästä pohjoiseen tai päinvastoin, pitää hyvissä ajoin etukäteen hakea reitti ja merkitä sivut, joille tie vie. Helppoa kuin heinänteko, ellei tule yllätyksiä ja mutkia matkaan etenkin jos paikkakunta ei ole ennestään tuttu ja joudut käyttämään hakemistoa. Kokemusta on .... ; )

Viime kesänä käytössämme oli Hallwagin kartta Ruotsista. Se oli helppo taitella käyttöön ja tie jatkui loogisesti kun taitoksia availi. Kartan merkinnöt olivat selviä ja reitti oli helppo valita etukäteen tai vauhdissa soveltaen. Hallwagilla ei ole Suomen karttaa. Muitden maiden kartantekijöiden tuotteita löytyi. Jos kartta- tai kirjakaupassa palaa pinna karttaa taitellessa ja reittiä etsiskellessä, palaa käämit ihan varmasti komentokeskuksessa tosi elämässä. 

Herää kysymyksiä. Onko oman karttakauppamme asema niin vahva kielellisesti minimaalisessa kulttuurissamme, ettei Hallwag ole lähtenyt kilpailemaan? Vai onko teknologia viemässä karttojen aseman autoistamme? Eksymmekö vai löydämmekö perille kännykällä navigoiden? Ovathan ne toki erinomaisia apuvälineitä uppo-oudolla alueella, mutta joissakin tapauksissa kartan silmäily on helpompaa paperilla kuin pientä ruutua tihrustaen. Niin, tästähän voi vetää johtopäätöksen, ettei käytössäni ole täppäriä tai pientä läppäriä. 

Outo talvi

Maaliskuun alku alkoi kylmillä viimoilla ja paljaalla maalla. 

Katusoittajat yms. kesäiset ilmiöt palasivat katukuvaan.

 Toinen viikko oli keväisen aurinkoinen ja lämpöinen, vaikka välillä arktinen tuuli kävisi aukeilla mailla puraisemassa ulkoilijoiden naamavärkkiä. 

 Suojaisissa paikoissa aurinko ja lämpö saivat aikaan luonnon heräämistä. Joidenkin pensaiden silmuissa näkyi vihreitä raitoja. Taisivat paleltua viime yön pakkasissa....

Lauantai aamuna koko luonto oli saanut valkoisen peiton. Puolen päivän tienoilla navakka tuuli pyristeli puiden oksilta lumivaipan ja piha oli melko vetinen. Kylmät yöt tekevät huomisesta taapertamisesta varsin bambimaista menoa. Naskalit anturoihin ja menoksi...

Ruoka-aineita närästykseen

Lueskelen aina tarpeen mukaan vihreää tiiliskiveä, jossa on kaikenlaisiin vaivoihin parantavia ruoka-aineksia. Olisiko krapulalääkityksen rohdokset ja makupalat kaikkein katsotuin kohta? Ainakin se yleensä haetaan ensimmäisenä esiin ja luetaan. Itse hyppään sen kohdan ylitse, mutta samoja tietojahan voi tietysti käyttää yleiseen pahoinvointiinkin ; )

Rupattelin närästyksestä jonkun kanssa ja lupasin  kertoa näistä kirjan luonnonvinkeistä. Kirjataanpas nyt blogiin ylös. Täällä ne ovat tallessa ja muidenkin käytössä tarpeen mukaan.

Luonnollisia parannusaineita närästyksen vaivoihin:

• Banaanit (etenkin jauhobanaanit): vihertävät, hieman raa´at (tavallinenkin kelpaa, mutta joillekin ihmisille kypsä banaani saattaa aiheuttaa närästystä)
• Kamomilla-lakritsitee (ei tarkoita lakupaloja)
• Inkivääriteetä. Pikalääke: 1/2 tl inkiväärijauhetta tai vastaraastettua inkivääriä kupilliseen kuumaa vettä. Juo teetä esim. 20 min ennen ruokailua
Piparminttu, viherminttu, sitruunamelissa - nauti teenä
Kaneli (ripottele esim. paahtoleivän päälle - minun lauantai-iltojeni herkku kauraleivän kera)
Tilli ja fenkoli - ruokailun jälkeen juo murskatuista siemenistä haudutettu teetä
Papaija, kiivi, viikunat
Ananas ja melonit alkupaloina
Raamatun rauhoitteet: mantelit, sikuri, voikukka, isovesikrassi, lehtisalaatti, sinappi (ei makkaramauste), oliivit, saksanpähkinät
Suositeltavaa pienet annokset, vihersalaatti ja kananliha.

Vältä näitä: suklaa, kahvi, rasvapitoiset ruoat, sipuli, suola, tomaatti, sitrushedelmät ... ja mikä itsestä tuntuu huonolta.

Olen koukussa inkivääriteehen, mutta siitä on apua mm. flunssassa ja matalapaineesta närkästyneille nivelille. Olen koukussa myös Picnicin salaattiin, joka on avuksi närästyksen torjumiseen: vihreätä salaattia, kanaa, ananasta ja melonin paloja. Se onkin lähes ainoa pikaruoka, jonka voin syödä ilman sarvia ja hampaita kun jättää kastikkeen pois.

WS 2014 maaliskuu

 Wanhassa Satamassa on käsityömessut. Entuudestaan tiesin lauantain olevan täynnä tohinaa, joten en ottanut rahaa mukaani muuten kuin nipun vitosia ja kolikoita vaihtorahoiksi. Tänään loppuivat vitosen ja kympin setelit sekä kympin ja kahden kympin kolikot. Omaa varapankkiani en ehtinyt ottaa käyttöön, mutta aika hilkulle meni. 

 

Ehdin ihailla kattorakenteitakin pahimman ruuhkan mentyä ohitse.

Huomenna ehdin itsekin vilkuilemaan tarjontaa sillä sunnuntait ovat olleet hiljaisempia kuin lauantait. Apua tarvitaan enemmän osaston pakkaamisessa ja siirtämisessä autoon.