Tässä vielä sunnuntai-illan kuutamosta kuva. Kamerakin oli yhteistyöhaluisempi kun pilvet eivät peittäneet valonlähdettä ; )
sunnuntai 30. syyskuuta 2012
Täysikuun maalaukset
Perjantai-iltana pilvet rakoilivat ja maisema näytti kuin vanhoissa maalauksissa. Pakkohan siitä oli kuva ottaa vaikka pikku kamera vähän nikotteli vajaavaisen valon kanssa. Tulihan sitten enempi maalatun näköisiä taidekuvia. Välillä täysi kuu hohti kiekkona tummalta taivaalta. Allakan mukaan koko kuun aika on vasta tänään, mutta aikamoiselta pallolta se näytti jo pari päivää aikaisemmin.
Suppiolosouvi
Hannan sienipalvelu kävi metsässä iltapäiväkävelyllä ja toi pari kassillista suppilovahveroita. Auton takakonttiin jäi vielä iso korillinen ja muovikassi. Keittiön pesualtaassa on kaksi muovikassillista sieniä.
Kiitos Hannan sienipalvelulle. Mistä lie arvannutkin, että kaikki sienet on syöty eikä lähimetsistä löydy kuin punaisia kärpässieniä.
Muutaman tunnin äiti - tytär tehotiiminä putsasimme ja esikäsittelimme sienet, jotka kutistuivat pannulla käynnin jälkeen kahteen rasiaan. Sienet olivat niin märkiä, että puristaessa vesi valui sormien välistä. Siksi haudutimme ylimääräisen veden niistä paistinpannulla ennen pakastamista.
Tänä aamuna pakkasimme sienet puolen ja neljänneslitran pusseihin. Yksi rasia toimitetaan erillisenä eräälle "keväiselle" suppilovahverofanille.
Kiitos Hannan sienipalvelulle. Mistä lie arvannutkin, että kaikki sienet on syöty eikä lähimetsistä löydy kuin punaisia kärpässieniä.
tiistai 25. syyskuuta 2012
Korukilpailu
Noh, menin sitten osallistumaan korukilpailuun, vaikka inhoankin vapaa-ajan ylimääräistä aikatauluttamista.
Perinne menee niin, että omistaja laittaa näytille helmiä tai korun osia ja ilmoittautuneista arvotaan kolme osallistujaa. Tällä kertaa perinne rikottiin eikä osallistujilla ollut tietoa, mitä joutuvat rakentamaan. Olen jostakin syystä ollut hidas tai unohtanut koko kisan, mutta sika säkissä tilanteeseen ehdin mukaan. Yllä osat (kuva lainattu Idän Helmen kotisivuilta), joista sai valita joko kuparin väriset tai hopeoidut osat.
Idän Helmen syyskuun korukilpailu on siinä pisteessä, että kolmesta korusta pitäisi valita yksi paras. Äänestää voi tykkäämällä Facebookissa tai lähettämällä mielipiteen sähköpostitse (osoite hopeapolku(a)hotmail.com). Koruja saa vapaasti kommentoida, mutta äänensä voi antaa ilman arvosteluakin. Rohkeasti vain valitsemaan mielestänne paras koru. Lupaan etten suutu, vaikka ette tykkäisikään minun tekeleestäni.
lauantai 22. syyskuuta 2012
Hevosten päivä
Autonomian ajan festivaaleissa Senaatintorilla juhlittiin hevosta, jota ilman Helsinkiä ei olisi rakennettu.
Näyttelijä Ville Virtanen ratsasti Senaatintorilta Hietalahdentorille ja takaisin kenraalikuvernöörin adjutantin Anton Cronstedtin hahmossa renkinsä Svenin (Martti Kantolan) omistamalla oriilla Silvolan Hemminki. Mukaansa he saivat koko katrillikulkueen. Senaatintorilla hän juonsi tapahtuman ja toimi autonomian ajan hevoshuutokaupan meklarina.
Autottoman päivän kaksi eri aikakauden joukkoliikennevälinettä. Hevoset ovat alunperin vetäneet raitiovaunuja ennen sähkövoimaan siirtymistä. Yleisö pääsi kärryajelulle useammalla eri valjakolla Senaatintorin ympäri (3e) ja Hietalahden torille (10 e).
Huutokaupassa myydyn hevosen häntä sidottiin solmuun merkiksi omistajan vaihdoksesta. Huutajat olivat hetken ajan onnellisia hevosen omistajia ja kävivät rapsuttelemassa hevosiaan huutokaupan päätyttyä.Mikäs sen parempi paikka harjoitella tuleviin orinäyttelyihin kuin Senaatintori, jossa vilskettä piisasi. Pienellä viilauksella takajalat saatiin ojennukseen.
Valjastusnäytöksessä emäntä valjasti hevosen ja ajoi näytekierroksen 12 -vuotiaalla ruunalla, jolla ei käytetä metsätöissä kuolaimia. Herkkäsuinen hevonen toimii paremmin ilman suurautaa.
Eräs katsoja oli kuivatellut leipää ja kysyi lupaa antaa sitä hevoselle, joka päätti emännän puolesta, että kyllä hän mielellään pureskelisi välipalaa ja kerjäsi tosi nätisi lisää. Tämä hevonen, jota käytettiin valjastusnäytöksessä, nautti silittelijöistä ja oli yksi torin suosikkeja. Minäkin pääsin silittämään hevosta pitkästä aikaa : )
Aamun pilvet katosivat ja päivä oli aurinkoisen lämmin. Mukana tapahtumassa Suomenratsut, joiden sivulta linkit kuviin ja uutisiin.
torstai 20. syyskuuta 2012
Tyttöni mun
Tämä viehättävä lasityttö lähti mukaani Wanhan Sataman käsityömessuilta. Olen jo useamman vuoden ihaillut kaunokaisia, mutta nyt sattuivat tähdet siihen asentoon, että lasinen taideteos killuu omassa kaulassani. Muita samanlaisia voi ihailla Erilaisten Enkelien galleriasta.
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
Kamerakävely - sunnuntai
Kaunis ilma, mutta kylmempi puuskittainen tuuli kuin eilen. Kotipihan pensaat ovat jo hieman punastuneet.
Jätin rahat kotiin ja pahoittelin sitä Kauppatorilla, josta olisi voinut täydentää sieni- ja marjasatoa pakastimeen. Torilla minua puhuteltiin lähes aina Englanniksi. Ilmeisesti sulauduin hyvin kansainväliseen tummatukkaisten porukkaan kiinalaisista ranskalaisiin. Hymyilin kauniisti ja heittäydyin ummikoksi.
Helsingin Senaatintorin läheisyydessä käveli vastaan mies O kainalossa. O-mies ei halunnut kuvaan, mutta Kluuvin kaupassa sain luvan ottaa pullotaiteesta kuvan. Tyhjiä värittömiä lasipulloja eri värisissä naruissa ja pari kohdevalaisinta. Yksinkertainen, kaunis ja näyttävä tilataideteos myymälän korkeassa kattotilassa.
Kaupungin paras rentoutumispaikka sijaitsee Kasvitieteellisessä puutarhassa. Saataan istua siellä kukkien keskellä puolitranssissa ja seurata hyönteisten lentonäytöksiä lähes loputtomasti. Tänään kului pari tuntia kameraa kävelyttäen. Turilaisia oli paljon vähemmän kuin kesällä ; )
Kamerakävely - lauantai
Kaunis, lämmin syyskuun viikonloppu, jolloin kodinhoito jää vähemmälle ja auringonpaisteesta nauttiminen tavalla jos toisella on ehdottomasti ykkösenä. Siivota ehtii taas kun sataa ... jos huvittaa ; )
Lauantaina silmien rullakaihtimet räpsähtivät auki jo kahdeksan aikoihin eivätkä suostuneet sulkeutumaan. Aurinko paistoi pilvien lomasta, joten tankkasin kupuni puurolla ja lähdin kohti puistoa, jonne saavuin juuri sopivasti yangin sarjan harjoituksiin. Sen jälkeen alkoi kamerakävelyn ensimmäinen taival.
Lauantaina silmien rullakaihtimet räpsähtivät auki jo kahdeksan aikoihin eivätkä suostuneet sulkeutumaan. Aurinko paistoi pilvien lomasta, joten tankkasin kupuni puurolla ja lähdin kohti puistoa, jonne saavuin juuri sopivasti yangin sarjan harjoituksiin. Sen jälkeen alkoi kamerakävelyn ensimmäinen taival.
Puistossa vaaherat ovat hieman paleltuneet jo.
Terassikukat voi kasvattaa myös isoissa pussukoissa.
Ruoholahteen kävelin mm. purjelaivoja katsomaan, mutta samalla reitillä sattui olemaan sininen troolari täynnä mallinukkejen työnäytös. Kauempaa katsottuna näyttivät ihan tavallisilta ihmisiltä, mutta lähempi tarkastelu osoitti, että mm. riippumatossa löhösi nukke ... =)
torstai 13. syyskuuta 2012
Kultasepäntyön alkeiskurssi
Toteutettiin halvemmalla metallilla kuin arvometallilla. Ensin sahattiin, sitten viilattiin, nakutettiin vasaralla ja punsseleilla, mutta lopuksi kaulittiin. Vimpaksi otettiin hammaslääkärin antiikkipora käyttöön ja tehtiin reikiä.
Teksti vähän vinossa ja kukat puolittaisia, mutta ensimmäinen työ on aina vaikein ja harjoitus tekee mestarin. Saas nähdä tuleeko näistä plaatoista sitä, mitä ajattelin. No ainahan voi tehdä jotain muuta ...
Hauska kurssi. Tarvittaessa työtilaa voi vuokrata omiin töihin. Hopean hinta on pilvissä, joten todennäköisesti sahailut, viilailut ja nakuttamiset jäävät kupariin tai johonkin vielä halvempaan metalliin. Taidan aloittaa alumiinipurkkien keräämisen ja kehittää niistä oman tuotoksen ; )
maanantai 10. syyskuuta 2012
Voimakivet
Botswana-akaatti
VÄRI: harmahtavalla taustalla ruskeita, valkoisia tai vaaleanharmaita raitoja.
KUVAUS: Botswana-akaatti on kalsedoneihin kuuluvan akaatin muunnos.
ESIINTYMÄT: Botswana.
VOIMA: Kiviterapian mukaan tämä akaatti auttaa ongelmien ratkaisussa, se kohottaa luottamusta omaan luovuuteen ja tuntemattomien alueiden tutkimiseen (7).
Savukvartsi
VÄRI: ruskea, harmaa tai musta.
KUVAUS: Savukvartsi on kvartsiryhmään kuuluva läpikuultava mineraali, jota esiintyy eritoten metamorfisissa kivilajeissa, kuten graniitissa ja gneississä. Värin uskotaan johtuvan radioaktiivisuudelle altistumisesta. Nykyään markkinoilla olevat savukvartsit on luultavimmin käsitelty värin parantamiseksi jollain tavoin.
ESIINTYMÄT: Australia (Victoria), Brasilia (Rio Doce), Intia, Kanada (Ontario), Madagaskar, Saksa, Skotlanti, Suomi, Sveitsi, Venäjä (Siperia), Yhdysvallat.
VOIMA: Savukvartsi vapauttaa kiviterapian mukaan masennuksesta ja jännityksestä. Se tuo ihmisen maanpinnalle ja tasapainottaa seksuaalista energiaa. Fyysisellä tasolla savukvartsi on avuksi alavatsaan, lantion seutuun ja jalkoihin liittyvissä ongelmissa. Kiven sanotaan helpottavan myös kramppeja, vahvistavan selkää ja hermoja (1,3).
MUUTA: Savukvartsin lämmin rusehtava sävy, joka vaihtelee lähes läpikuultavasta melkein mustaan, on omiaan tuomaan tasapainoa ja maadoitusta idealistiselle ja rauhaa rakastavalle Vaaka horoskooppimerkille. Horoskooppimerkeistä myös Kauris saa voimaa tästä kivestä.
Tulin tutkineeksi, mitä voimia tietyillä kivillä uskotaan olevan. Mielenkiintoon johti se seikka, että minä, joka pidän yli kaiken räiskyvistä väreistä, lähes sivuutan ne kivet, jotka ovat kirkkaita väriltään ja tunnen suurta viehtymystä näihin kiviin. Kivitietouden lähteenä Energiakeskus Indigo ja Harmoniahuone, jossa jäin kauniin Botswanan akaatin koukkuun. Raitojen syvyyksiin tuijottaminen oli hypnoottisen rauhoittavaa. Rapuihmisten sanotaan hermoilevan vatsallaan, joten ehkä viehtymys savukvartsiin johtuu siitä ...
Viimeisin suosikkikivikoruni, josta muutkin ovat tykänneet, jopa niin, että se olisi viime lauantaina Wanhassa Satamassa lähtenyt suoraan kaulasta uudelle omistajalle. Olisin saanut kyllä ruhtinaallisen korvauksen työstäni, mutta ... ehkä olen hölmö kun en halunnut myydä sitä.
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
Viikonloppu käsitöiden solmussa
Riipus on isohko lamppuhelmi Helmiliinan kaupasta, jonne yleensä suunnistan silloin kun kaipaan kivihelmiä. Joskus löytyy muutakin herkkua, kuten tämä uniikki helmi, jonka värit ovat aivan fantastiset eli miun maun mukaiset.
Lauantaina kiertelin Tieteiden talossa, jossa oli tapahtuma Silmä, pisto, tikki, takki – Keittiönperäyrittäjien käsityö ja -tarvikemarkkinat. Myynissä oli lankaa, kankaita, kortteja, koruja, pannunalustoja, neuleita ym. Siellä ehdin jutella lähes jokaisen myyjän kanssa ennen kuin ystäväni saapui ja kutsui kahville.
Iltapäivän puolella kävelin auringon paistaessa ja tuulen tuivertaessa Wanhaan Satamaan, jossa oli vuosittaiset syyskauden Helsingin Kädentaitomessut. Siellä oli lisää samanlaista satoa sekä valmista että tarvikkeita, vähän isommalla vaihteella tosin. Aikani kierrettyäni ihmettelin nälkääni ja kävin hakemassa eväsleipieni kyydittäjäksi kahvia. Samaan pöytään suunnisti istumaan kolme yksin kulkevaa naisihmistä, joista yksi oli tuttu minulle ennestään ja toiset taas olivat tuttuja keskenään. Nyt on tunnustettava, että en muista nimeä enkä sitäkään, missä olemme tavanneet. Olisiko ollut jossain käsityökurssilla? Hyvin tulimme toimeen ja juttua riitti kunnes kuuluttaja ilmoitti väliajan tiedottamalla, että messuaikaa on tunti jäljellä. Tulipas meille kaikille kiire kun yli puolet alueesta oli vielä katsomatta. Onneksi olin tehnyt kotiläksyt huolella ja tutustunut kauppojen antimiin etukäteen. Tiesin, mitä mistäkin halusin ja jäi vielä vartti ylimääräistä aikaa tutustua ihan johonkin muuhun.
Työpäivän mittainen kävelyretki käsityön maailmassa oli tehokas unilääke, jonka voimalla tuhisin pitkät unet. Lauantain kuljin asiakkaana, mutta sunnuntaina seisoin avustajan paikalla myyntikojussa. Neuvoin, esittelin, rahastin ja opettelin lisää uutta kuuntelemalla. Tällä kertaa en tiputellut helmiä, vaikka kannoinkin laatikoita ulos autoon ja autosta myymälään. Kyllä harrastemateriaalin kantaminenkin urheilusta käy.
Lauantaina kiertelin Tieteiden talossa, jossa oli tapahtuma Silmä, pisto, tikki, takki – Keittiönperäyrittäjien käsityö ja -tarvikemarkkinat. Myynissä oli lankaa, kankaita, kortteja, koruja, pannunalustoja, neuleita ym. Siellä ehdin jutella lähes jokaisen myyjän kanssa ennen kuin ystäväni saapui ja kutsui kahville.
Iltapäivän puolella kävelin auringon paistaessa ja tuulen tuivertaessa Wanhaan Satamaan, jossa oli vuosittaiset syyskauden Helsingin Kädentaitomessut. Siellä oli lisää samanlaista satoa sekä valmista että tarvikkeita, vähän isommalla vaihteella tosin. Aikani kierrettyäni ihmettelin nälkääni ja kävin hakemassa eväsleipieni kyydittäjäksi kahvia. Samaan pöytään suunnisti istumaan kolme yksin kulkevaa naisihmistä, joista yksi oli tuttu minulle ennestään ja toiset taas olivat tuttuja keskenään. Nyt on tunnustettava, että en muista nimeä enkä sitäkään, missä olemme tavanneet. Olisiko ollut jossain käsityökurssilla? Hyvin tulimme toimeen ja juttua riitti kunnes kuuluttaja ilmoitti väliajan tiedottamalla, että messuaikaa on tunti jäljellä. Tulipas meille kaikille kiire kun yli puolet alueesta oli vielä katsomatta. Onneksi olin tehnyt kotiläksyt huolella ja tutustunut kauppojen antimiin etukäteen. Tiesin, mitä mistäkin halusin ja jäi vielä vartti ylimääräistä aikaa tutustua ihan johonkin muuhun.
Työpäivän mittainen kävelyretki käsityön maailmassa oli tehokas unilääke, jonka voimalla tuhisin pitkät unet. Lauantain kuljin asiakkaana, mutta sunnuntaina seisoin avustajan paikalla myyntikojussa. Neuvoin, esittelin, rahastin ja opettelin lisää uutta kuuntelemalla. Tällä kertaa en tiputellut helmiä, vaikka kannoinkin laatikoita ulos autoon ja autosta myymälään. Kyllä harrastemateriaalin kantaminenkin urheilusta käy.
torstai 6. syyskuuta 2012
Erilaiset olympialaiset
Nurmijärven ja Hyvinkään Kehitysvammaiset taistelivat voitosta erilaisissa olympialaisissa. Kilpailuissa rullattiin, juostiin, heitettiin palloa, hypättiin pituutta mitä erilaisemmin tavoin ja lopuksi kilpailtiin köydenvedossa. Buffassa oli tarjolla makkaraa, munkkeja ja kuumaa juotavaa tai mehua. Valokuvaaja kysyi luvan kuviin, mutta kuvattavat käviviät itsenäisesti ilmoittamassa, että hei, sä et ole ottanut musta vielä ollenkaan kuvaa. Suhtautuminen kameraan oli positiivista ja aivan päinvastaista paranormaaleihin verrattuna. Meillä kaikilla oli niin mukavaa ja ehkä ensi vuonna on uudet kisat.
maanantai 3. syyskuuta 2012
Syyskuun helmeilyilta
Puolinukuksissa nappasin aamulla mukaani keltaisen helmisekoituksen ja vihreät nelilöt sekä penaalin, joka sisälsi työkalut ja hopeiset välihelmet. Arvonta tapahtui työntämällä käsi ensimmäiseen vastaantulevaan laatikkoon ja nappaamalla sieltä ensimmäisen käsiin osuvan pussukan. Vihreän neliöt olivat valmiiksi esillä pyöriteltyäni niitä edellisenä iltana iltauutisten aikaan käsissäni. Auringon paiste todisti, että arvonta oli onnekas.
lauantai 1. syyskuuta 2012
Lystilauantai
Hyvinkään Wanhalla Villatehtaalla Aamupostin järjestämä Lystilauantaina musiikillisesti viihdytti Hyvinkään Työväen mieskuoro johtajanaan Taru Paasio. Kuoron laulamista oli ilo kuunnella ja tahtipuikon heiluttajaa lysti katsella.
P.S. Kuoro muuten hakee nuoria miehiä laulamaan ...
Näytillä oli vanhanaikainen paloauto...
pari uuden tyyppistä ralliautoa.
Hyvinkään Karjala-seuran museo toimii Wanhalla Villatehtaalla. Näytillä mm. käsitöitä ja tarvekaluja. Jokainen esine on luetteloitu ja sen tarina on kirjattu ylös.
Isoille ja pienille hevoshulluille oli tarjolla aasilla ajoa ja hevosella tai ponilla ratsastusta.
Ja tietysti olisi ollut mahdollista syödä ja juoda kaikenlaista tai ostaa kapallinen kirppuja ... niin siis urheilutiloissa oli tarpeettomien tavaroiden kirpputori.