sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Sininen myssy

Tässä tupsuja vaille valmiina keskiviikkoinen harjoitukseni joustinneuleesta. Mallina ja avustajana toimii reilu nelikymppinen nukkeni Marika, joka sai nimensä silloin kääröikäisen ruotsalaisen serkkuni mukaan. Ulkoiselta väritykseltään nukkeni muistuttaa enemmän minua kuin pohjoismaalaiselta värityksellä varustettua serkkuani. Etunimikaimakin täyttää vuosia ensi viikolla, onnittelun Englannin suuntaan. Punaiset kengät ovat kadonneet taivalluksen aikana ja mekon huopasydämet kuluneet pahemman kerran. Nivelongelmiakin on samaan tyyliin kuin omistajallaan. Ilmeisesti käsien kuminauha on kulunut. Osaisikohan nukketohtori auttaa?

lauantai 30. tammikuuta 2010

Baby Sun

Hortensia talvipuvussaan valkoista hankea vasten ja lumiharso oksissaan.

Aurinko näyttäytyi tänään muutaamaan otteeseen aamupäivällä lumikuurojen välillä. Taivaalla kellertävän vaalean punertavan persikkkaisia raitoja.

Lumen kirjomia puunrunkoja.


Ruusupensaan varsia piikit paljaana.

Ja lopulta pieni vilaus aurinko vauvasta joka kirkkaana kolikkona kimmelsi pilviharson lävitse kuin täysikuisena öinä kuu konsanaan. Päivä oli ulkoiluun sopiva, ei liian kylmä, ei liian kostea, ei liian tuulinen eikä liikaa pyryä.
Innokkaimmat seuran jäsenet harjoittelivat taijia, tuuppimista ja miekkailua lumen keskellä. Minäkin koikkelehdin pistimien välissä ilman aseita ja väistelin viuhuvia veitsiä näyttäen eri hassulta. Suunniteltu leffa jäi väliin kun en jaksanut jonottaa puolen kilometrin jonossa Tennarissa.

torstai 28. tammikuuta 2010

Pinkki sarjis

Pinkkien korujen myötä tepastellaan Vaaleanpunaisen Pantterin tahdissa.

maanantai 25. tammikuuta 2010

Kiwitwist

Kaikkien riipusten ja korvakorujen joukkoon olen tehnyt muutaman kaulakorukin. Jadetynnyri (Sinelli) odotti pitkään sopivia seuralaisia, mutta sitten löytyi Nanasta sopiva määrä kivitwist -helmiä: tiikerinsilmä, sammalakaatti, aventuriini ja jaspis sekä pieniä punaisia massahelmiä (Sinelli), jotka täydensivät toisiaan. Tämä kaulanauha jäi omaan käyttööni. Siinä on sopiva määrä kevättä ja syksyä yhdistettynä sekä Helsingin vihreitä talvia, vaikka nautinkin lumen ja pakkasen tuomista ihanista talvipäivistä, joita olen tänä talvena nautiskellut ulkoillessa.

Tuikun metsästys


Joskus lahjakortin lunastaminen ei olekaan ihan yksinkertaista. Olen kiertänyt K Citymarketteja joulun jälkeen urakalla. Helsingissä hyllyt loistavat tyhjyyttään ja niihin on viritetty kyltti, jossa ilmoitetaan että tuote on tilapäisesti loppu. Loppu on ollut jo ennen joulua. Enkä minä ole ainoa, joka näitä lasikappaleita metsästää. Hyvinkäältä löytyi iso kasa hiekkaa ja entisestä kotikylästäni toinen kasa sekä muutama kirkas, omenainen ja tumman sininen. Kohtalon ivaa varmaankin, että molempien paikkakuntien naapurikapoissa hyllyt notkuivat iloisen värisiä tuikkuja. Olisihan niistä saanut sen neljä kappaletta täyteen, mutta värit eivät mielyttäneet. Punainen lasi on halutuinta, koska sitä on kaikkein vaikeinta valmistaa ja se näkyy joskus myös helmissäkin. Maailma ei kaadu siihen etten saa punaista, mutta kirjavana luonteena haluaisin iloisen värisiä kippoja synkkien ja mitään sanomattomien sijasta. Etsintä jatkuu ja keskustelu lasituikuista lounaspöydässä ja feissarissa jatkuu. Pohjois-Suomesta kuulemma saisi melkein mitä väriä vaan. Tulee kallis lahja.

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Kolikkohelmet

Korvakorut ja rannerenkaat ovat jo uusilla käyttäjillään tai ainakin melkein. Kolikot ovat kotoisin Helmien talosta. Vihreät kolikot ovat niin ihanan läpikuultavan vihreän värisiä, että niitä pitää tilata lisää.

Lumisade

Joskus sitten harmittaa kun pikavisiitille olisi sittenkin kannattanut ottaa kamera reppuun mukaan. Tämä lumityttö tanssii leipomon ikkunassa.

Jouduin sitten turvautumaan kännykän kuvatoistoon, joka ei ole lumen ja auringon kanssa kovinkaan kehuttava. Jääkarhuvalaisin lamppukaupan ikkunassa.

Illalla kävellessäni kohti yömajaani alkoi sataa lunta, joka kimmelsi katuvalojen loisteessa kuin tuhannet pienet timantit. Jo silloin kamerasormi alkoi sykkiä ja sisälläni asuva valokuvaaja hermostua.

Pohdin uuden ja halvan digipokkarin hankintaakin kun maisemat muuttuivat illan mittaan aina vaan ihanemmiksi. Luovuin ajatuksesta kun halvimmatkin tarjousmallit maksoivat vähintään satasen ja olisin halunnut kuitenkin jotain muuta reppuni päivittäiskantoon.

Tässä parhaat kännykuvat. Valtakunnassa oli kaikki hyvin ja kaivatut kuoret löytyivät kopioitaviksi ja edelleen lähetettäviksi. Muuttolinnuilla on ollut keväisen lämmintä ja saman verran plussaa kun meillä miinusta.

torstai 21. tammikuuta 2010

Kaulaliina

Sattui eilen olemaan kamera mukana koneneulonnassa, joten otin muutaman kuvan. Tältä se näyttää kun on sekä ylä- että alataso sotkemassa lankoja. Harjoituksen aiheena oli joustinneulos 1. Joustinneulos 2 on vuorossa ensi viikolla, mutta tehdäkö toisen kaulaliinan vai ihan jotain muuta.

Tässä sitä on jonniin verran jo roikkumassa painojen ja kieputettuna langankiristäjän ympäri.

Lähdin aamulla kotoa niin liukkaasti, etten muistanut ottaa omia ohjeitani mukaan. Kansio tipahti lattialle, joten jätin sen sinne odottamaan seuraavaa kertaa kun sitä tarvitaan. Onneksi olin jättänyt kassillisen lankoja syyskaudelta kaappiin kun en muistanut ottaa mitään mukaani.

Kahvitauolta tultaessa tilanne oli tällainen. Mukkelis makkelis lattialla sikin sokin.

Ja tällainen siitä sitten tuli. Tupsujentekokone (2 pahvirengasta) pitää kaivella laatikosta, että saa viimeiset koristukset molempiin päihin. Hyvä huivi ja lämmin. Pitää varmaan tehdä itsellekin tämmöinen. Tämä on lähdössä yhteen synttäripakettiin.

Lumisia kattoja

Auringon paistetta, sinistä taivasta ja lumisia kattoja. Talvipäivä parhaimmillaan Helsingissä.

Hajamielinen joulupukki

Joululahja Macausta, juomalasien ja kuppien alustoja paikallisilla nähtävyyksillä, saapui vasta nyt. Näinköhän aasiailainen postisäkki on tipahtanut lentoaseman matkatavarahallin pimeimpään nurkkaan kun nyt vasta tulivat perille. Postileimojen mukaan matkaa on tehty lentopostista huolimatta yli kuukauden.

Tämä joulusukka tuli siis keskiviikkona. Hong Kongilainen joulukortti tuli päivää aikaisemmin. Täytyy vissiin laitta joululaulut soimaan ja glögiä lämpiämään, jotta pääsee oikeaan tunnelmaan. Ulkona on kylmää ja luntakin vielä maassa. Väliäkö sillä, että Nuutin päivä on mennyt.

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Laiskottaa

Tuntuu tarttuvan minusta valokaapeliin laiskamato kun toimii tänään niin hitaasti. Taitaa tuo ulkona vallitseva harmaus vaikuttaa vähän kaikkeen toimintaan. Tyypilliseen tapaani hinaudun ulos kävelemään ja harjoittelemaan Morsen jälkeen kun on pimeää. Saa kai sitä lepopäivänsä viettää ihan miten haluaa, vaikka lepoasennossa hyvän kirjan kanssa...

Kaikki korvikset menivät joululahjapaketteihin.

Kaikissa helmiäistä ja joissakin vähän lasiakin.

Särölasihelmistä tehty rannekoru ompelutyönä.

lauantai 16. tammikuuta 2010

Jonossa

Aamutreenit puistossa minikoon aamupalalla eli tonnikalasalaattia kymmenkunta lusikallista. Ihan tarpeeksi tälle aamulle, kun sää ei ollut kovin kylmä eikä tuulinen vaan vallan sopiva. Kotona nakkasin pari valkosipuliruisleipää ja kupillisen teetä masun täytteeksi sekä unohduin katselemaan poliisikoira Rexin kaksi jaksoa televisiosta kun ei muutakaan siihen saumaan tullut. Päätin kävellä kauppaan hakemaan vessapaperia, joka tuntuu olevan aina loppu. Ei siellä muita ongelmia ollut paitsi, että jonot kiemurtelivat vaateosastolle asti. Päätin sitten nauttia päivän kahviannoksen kaupan kahvilassa, muttei sekään onnistunut. Kello oli nimittäin kaksi minuuttia yli neljän, joten mitään ei enää myyty. Kehoitettiin valkkaamaan pillimehu tai limupullo ja naposteltavaa, joka olisi pitänyt käyttää vaakan kautta. Kahvia halusin, enkä muuta, joten noukin hesarin hyllystä ja menin tutustumaan päivän uutisiin kuivin suin. Vielä ehdin katsella toisessa päässä kauppaa tovin telkkaria ennen kuin jonot olivat kutistuneet normaalimittoihin. Pitänee kirjoittaa lappu muistitaululle: mene kauppaan lauantaisin vasta puoli tuntia sulkemisaikaa ennen. Lyhyin jono ei sitten ole lyhyin, vaikka edessäsi olisi vain kolme asiakasta. Vähintään kaksi heistä jää keskustelemaan tuotteen hinnasta, jota tarkistetaan toimistoväen kanssa sen seitsemästä listasta ja luettelosta. Kolme tuntia kaupassa vain vessapaperin vuoksi, lääh!
Yhdistetty läksiäis- ja joululahja työtoverilleni: aventuriini, tiikerinsilmät, koralli (mistä lie hankittu), punainen jaspis ja kiven ulkonäköä jäljittelevät lasihelmet (Idänhelmestä).

Punaisesta pitävälle työtoverille joulunpunaiset helmiäislasihelmet, kultaisia siemenhelmiä ja iso oranssi fasettihelmi (Nanasta). Tein itselleni samanlaiset joulutonttuhelmet ilman oranssia keskihelmeä. Nyt sitten kaffelle viimeinkin ; )

perjantai 15. tammikuuta 2010

Kimallusta

Alkuviikosta tein eräälle valkoisesta ja ehkä myös läpinäkyvästäkin pitävälle syntymäpäiväsankarille muutamia korvakoruja. Yritin matkia alkuviikon alijäähtyneitä vesikiteitä, mutta kuvaaja väsähti kesken kuvauksen ; ) Helmet on kotoisin vähän sieltä sun täältä.

Hallittu kaaos

Eiliseen viitaten näkymä työpöydälleni sellaisen päivän jälkeen jolloin muun työn ohessa hommat ovat vallanneet päiväni. Jos lohduttaa, pöytäni on jäi melko siistiin kuntoon sillä siirsin lehdet lähemmäs lopullista säilytyspaikkaa. Ehkä ensi viikolla ehdin tehdä niille jotain. Ehkä! Jostain kumman syystä en enää jaksa murehtia ehdinkö pitää kaikki paikat siistinä vai en.

torstai 14. tammikuuta 2010

Asiat asioina


Tänään oli Positiivareiden Ajatusten aamiaisissa Jari Sarasvuon mainio asiat tärkeysjärjestykseen -luettelo, jota hieman muokkasin (hyvin vähän).
  1. Minä en koskaa voi tehdä kaikkia asioita, mutta voin aina tehdä kaikkein tärkeimmät asiat.

  2. Mitä jääräpäisemmin yritän tehdä turhan monia asioita, sitä varmemmin tärkeät asiat jäävät huonolle hoidolle.

  3. Asiat eivät useinkaan ole niin tärkeitä kuin mitä minä luulen tai miltä ne vaikuttavat. Vain harvat asiat ovat todella tärkeitä.

  4. Todella tärkeille asioille voi sanoa "kyllä", jos on sanonut tarpeeksi monelle turhalle "Ei!"

  5. Tärkeitä asioita ovat ne asiat, jossa panokseni on kaikkein merkittävin. Minkä minä ja vain minä voin tehdä todella hyvin?

  6. Kysyn itseltäni: "mikä on parasta mahdollista aikani käyttöä?"

  7. Turhat asiat ovat niitä, jotka joku muu teksisi nopeammin, paremmin tai edulliseimmin.

Olen itsekseni pohtinut ja toteuttanut tätä samaa mallia enemmän tai vähemmän yhdessä jos toisessa asiassa sekä työ- että vapaa-ajalla. Viimeisen puolen vuoden aikana se on hioutunut vielä omintakeisemmaksi järjestelmäksi selviytyä arkipäivän kaaoksessa, jossa miljoona asiaa vetää omaan suuntaansa ja kaikki muistuttaa kovasti kouluaikoja kun jokaisen opettajan mielestä oma aine oli tärkein ja se pelastaisii meidät elämän pulmista. Oman ympyräni ulkopuolelta katsojan mielestä tapani toimia voi olla kaoottionen ja sekava. Palautetta on tullut eri adjektiiveilla: positiivinen, itsepäinen, sitkeä, joustava, itsekäs...

Joskus on vain pakko jarruttaa ja pohtia, miten selviää oravanpyörässä kun vauhtia alkaa olla liikaa. Jokainen tekee sen omalla tyylillään ja hyvääkin tarkoittavat lähimmäiset saattavat joskus vetää tarkoittamattaan ja tahattomasti maton jalkojen alta.

keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Takkuja

Olin tänään kovaa vauhtia menossa Qi gongin tunnille, mutta allakka herätti minut pehmeään ja sotkuiseen todellisuuteen eli koneneulonnan kevätkauden kurssiin. Koska ilta alkoi takkuisesti myös langat sotkeutuivat enemmän tai vähemmän toisiinsa enkä saanut kolmessa tunnissa mitään valmista tai edes pahasti keskeneräistä. Ainoastaan isompia ja pienempiä solmuja, sotkuja ja takkuja. Saas nähdä pystynkö toistamaan tämänkin kokemuksen viikon päästä uudelleen.

Tänään en päässyt humaltumaan lumisesta luonnosta enkä ehtinyt harjoittelemaankaan, mutta huomenna on päivä uusi eikä illaksi mitään ohjelmaa ... paitsi ruokakaupassa käynti.


Joululahjoiksi menivät nämäkin helmityöt: kaulakoru ja korvakorut. Viimeiset helmet käytin riipukseen, joka jäi omaan käyttöön. Pisaran muotoiset ihanuudet ovat Nanasta, muut osat vähän sieltä sun täältä.

tiistai 12. tammikuuta 2010

Lumihumala

Kuvat viime viikonlopun kävelyretkiltä. Tänään kävelin toista tuntia nautiskellen ihanasta talvi-illasta. Kotiin päästyäni olin iloinen, hyvällä mielellä, punaposkinen ja nälkäinen.

Olen hiprakassa lumesta ja sen taiteilemasta ympäristöstä. Että osaakin olla kaunista!

Olen monena päivänä ja iltana kävellyt tuntikausia ja ihaillut alijäähtyneet tihkun muodostamia satumaisen kauniita puiden muodostamia pitsiverhoja.

Niin upea keli, etten voinut ajatellakaan meneväni tunnille sisätiloihin. Ehtiihän sitä sitten kun taivaalta putoaa vettä, on liukasta ja ikävää kun sää näyttää etelän talven huonoimman puolensa.

Välillä löysin niin ruman paikan, että sain tehtyä muutaman sarjan taiji harjoituksia. Muuten koko ilta menisi vain kävelemiseen pään pyöriessä kuin pöllöllä kun kaikki on niin kaunista auringonpaisteessa, sumussa, harmassa päivässä tai katulamppujen iltaloisteessa.

Lauhtuessa tuuli tuntuu kostean jäätävän puraisevalta sivallukselta, mutta jos pääsee tuulen suojaan talojen väliin tai metsään, on lämmintä ja pehmeää.

Kamera ei mahtunut tänään reppuun, mutta ei se suuremmin harmittanut paitsi silloin kun törmäsin taloon, jonka katolle oli tehty iso lumiukko. Ihan totta, räystään kulmalla seisoi lumipalloista pyöritetty ukko.

Utuinen päivä

Eilen illalla mereltä työntyi utuinen vaippa, joka hetkeksi hävisi auringon noustessa. Metrolle kävellessäni valaistui hetkeksi. Töissä katselin Helsingin kattojen ylitse sumun pehmentäessä maisemaa. Ensimmäinen päivä loman jälkeen töissä on aina vähän unen omainen, mutta kun ulkonakin sää oli harsoinen, se tuntui sopivan tunnelmiin. Illalla oli hieman kirkkaampaa kun tuuli alkoi nykiä ja puiden lumi satoi niskaan iltakävelyllä. Lumikuorrutus varisee maahan.

Joululahjakorvakoruja: vuorikristallia ja granaattia.

Lamppuhelmiä sinisin nauhoin ja vaaleanpunaisin ruusuin.

Kuun päällä soikeat kaaret ja yön tummuus.