Wappukuplia

Aurinkoista Wappua !

Helsingin Sanomien sivuilta bongattu aurinkoinen kuva japanilaisesta taiteilijasta.

Kukkamatot

=)

Hiirenkorvia

Lämpimät aurinkoiset päivät ovat poksauttaneet kotelot auki ja pienen pienet vihertävät aihiot pilkistävät silmuista taivaalle.

Kohta tämäkin lehti oikaisee ryhtinsä ja läväyttää lehtensä leväksi viuhkaksi.

Kuten Kamujen Kati-kissa, minäkin taidan vähän vihertää.

Huhtikuun härkä 1

Vuosi sitten väitin etten vähään aikaan solmi helmiä, mutta niin vaan tuli solmittua sifonkinauhaan rannerengas ja kaulakoru lasihelmistä.

Sarjaan piti laittaa vielä korvakorutkin ja jälleen kerran valo teki kepposia. Näyttää tulleen tavaksi, että kuljettajani saa eri väriset korvakorut. Sisällä niitä ei näe, mutta aurinko paljastaa sävyjen salaisuudet. Tekijä koteineen heijastuu korvakorujen pinnasta ;)

Plopsista

Kevätkukkaset ovat aloittaneen puutarhoissa ja joissakin puissa on suuret silmut.

Kivijalan ja asfaltin rajassa on tarpeeksi lämmintä alkavan kesän ensimmäisille voikukille. Pienet auringot ovat nerokkaita hakemaan sopivia kukkimispaikkoja.

Kukkapenkit keskellä kaupunkia kukkivat kilpaa.

Perhosen leikki

Nauhassa kimaltavat pienet granaatti, karneoli ja vuorikristallirondellit. Korunjakajassa roikkuu cloisonne perhonen.

Poksahtava luonto

Tämä kuva on otettu vuosi sitten kun silmut poksahtivat auki auringon valon ja lämmön ansiosta. Mielenkiinnolla odottelen tätä hetkeä, sillä puissa on jo pitkään olleet isot silmut. Lämpöä vain ei ole ollut vielä tarpeeksi. Ystäväni kanssa totesimme, että silmujen aukeaminen on kuin K-marketin plussapallojen ääniä ... plopsahduksia kaikkialla ympärillämme.

Näissä kuvissa viime vuoden kukintaa ja ensi kesän silmuja.

Kauniita, mutta hauraita jäänteitä viime vuodelta. Hyvin ovat säilyneet kaikesta huolimatta.

Menovinkki lauantaille

Maailmanlaajuinen Taiji & Qigong-päivä (World Tai Chi & Qigong Day) alkaa joka vuosi klo 10 paikallista aikaa huhtikuun viimeisenä lauantaina. Tähän kansainväliseen tapahtumaan liittyen järjestetään Helsingin Taiji & Qigong-päivä lauantaina 25.4.2009 klo10 -16 Töölön Kisahallilla. Tapahtuma on kaikille ilmainen eikä myöskään Kisahallin sisäänpääsymaksua tarvitse suorittaa.
Monipuolista ohjelmaa koko perheelle, näytöksiä ja lajikokeiluja.

Nakkikorvikset

Purin ikivanhan kaulakorun. Pyörittelin siihen kuuluneita "nakkeja" mietteliäänä. Olen pitkään hakenut näille fluoriittisydämille sopivaa ketjun pätkää korvakorukoukkujen jatkoksi. Nakit sopivat helmien ja koukkujen väliin erinomaisesti. Korvikset luovutettu vakiokuljettajalleni.

Hammaskeijut

Kävin tänään taas istumassa hammaskeijun vastaanotolla. Jälleen kerran hampaani on valettu muottiin. Jos taijista ei muuta hyötyä ole, niin ainakin olen oppinut hengittämään nenäni kautta ja unohtamaan avoimen kitani kakkuhakkuineen. Yleensä tämä aukko on niin törkeän täynnä tavaraa ettei ilma mahdu mistään suunnasta ohi.

Jostain syystä hammaskeijut ovat aina niin huolissaan siitä miten tulen toimeen kun väliaikaiset siltani ovat irti. Tervehdyskeskustelu avattiin kysymällä onko sillat suussa? Ei, ne on taskussa. Nyt ne on liimattu sadannen kerran kiinni leukaan. Pitää kuulemma mennä uudelleen liimaamaan jos irtoavat ettei vappu mene pilalle. Pah! Enemmän niistä on häiriötä silloin kun pitää varoa jokaista suupalaa etteivät putoa. Kaikkein hankalimmat ne ovat osittain irrallaan. Syöminen luonnistuu erinomaisesti silloin kun ne ovat irti. Hampaat taskuun ja takas paikoilleen, jahka leukojen loksuttamisen pupertamistarkoituksessa on lopetettu. Minä olen tottunut noita-akka ilmeeseeni, samoin ystäväni ja asiakkaani.

Lopuksi keskustelimme väreistä. Minulle näytettiin peilin kanssa kahta hampaan näköistä liuskaa, joista muuten olisi saanut kivan näköisiä koruja. Minun mielestäni kaikki olivat saman värisiä. Ehdotin punaista, sellaista metrovaunun oranssia. Eikös olisi tosi piristävät ja muodikkaat? Ei kuulemma ole. Oma hammaskeijuni on tottunut kummalliseen huumorintajuuni. Hänen miehensä erikoishammaskeiju ei ole varmaan tottunut siihen, että asiakasta alkaa naurattaa kesken hoidon, vaikka nielurisoja tuuletetaan erikoislaitteilla.

Erikoishammaskeijun jäljiltä olin kuin märkä rätti. Vettä valui niskaan ja muottiaineita löytyi vähän sieltä sun täältä. Viimeiset pyyhin poskestani kun satuin odotushuoneessa katsahtamaan peiliin. Ja taas nauratti. Olisinko hyvää ainesta elämänkerralliseen opukseen "Liian iloinen potilas ja muita hammastarinoita"?

Remonttitaidetta

Helsiingin Taidehalli on suljettuna peruskorjauksen vuoksi. Itse en kannata töhrytaidetta, mutta tässä kohtaa on harmi, jos seinäteos putsataan aikanaan pois. Joskus spruuttapurkin käyttäjälläkin välähtää positiivisesti. En tiedä, onko ilme kannanotto näyttelytilojen sulkemiselle vai oliko mieli muuten alamaissa.

Nykytaiteen museon rakennusaita oli muinoin ällöttävän räikeän pinkki. Kampin rakennustyömaan ympäröivät aidat maalattiin viikottain harmaaksi. Ensimmäinen väri ärsytti ja toinen oli mitään sanomaton. Siksi olikin ilahduttavaa nähdä varsin virkistävää remonttiaitaa Taidehallin ympärillä.

Tämä biisonilauma asiapaperimiehineen rynnisti Eduskuntatalon suunnasta. Jäin pohtimaan aidan sanomaa sillä lauman kiireiset miehet kipittivät kilpaa eläinten kanssa koko kadun pituudelta.

Kevätkaramellit

Lahjoiksi ovat nämäkin menneet. Ehkä joku tunnistaa omansa. Jos olivat talvella piristeitä, niin samaan kategoriaan sopivat nytkin. Sään tekijä ei osaa päättää, mitä meille työntäisi. Aurinko nousi sangen kauniina ja pirteänä tänä aamuna vähän ennen nukkumaan menoa. Kun heräsin olivat pilvet peittäneet auringon. Joku jätti puhalsi, kertoi ystäväni. Iltapäivällä aurinko paistoi lämpimästi ja nautin lounaskahvini parvekkeella. Tuuli puhalsi sen verran vilpoisasti, että takki piti olla päällä ja näyttää nuo puut tanssivan tälläkin hetkellä kun ikkunasta ulos katselee. Jättikin on taas työntänyt pilvet auringon eteen. Lähialueilla on satanut luntakin ja yöllä oli pakkasta. Parveke omenapuuni silmuilee ja ruukuissa näyttää olevan uutta lehteä enemmänkin. Täytyy vain muistaa kastella silloin tällöin. Laitanpa puutarhurille muistutuksen parvekkeen oveen. Toivottavasti hän on ahkerampi kuin sisäkköni.

Turistina kotikaupungissa

Kaksi viikkoa sitten sunnuntaina ajauduin keskellä bussista virtaavaa amerikkalais japanilaisten turistien virtaa, joka oli matkalla yhteen tunnetuimmista Helsingin nähtävyyksistä. Yllättävää kyllä olen lukenut pari romaania ja dekkaria, joissa kaikissa on käyty tässä kiviluolassa.

Olen pari kertaa aikaisemminkin käynyt siellä. Ensimmäisen kerran kakarana, kun kiersimme Helsinkiä ristiin rastiin kesävieraiden kanssa. Toisen kerran marraskuisena pakkasiltana hyväntekeväisyyskonsertissa, jossa ihmettelin mustapukuisten miesten paljoutta ja heidän nuuskimistaan. Tasavallan ensimmäinen nainen puolisoineen saapui konserttia kuulemaan. Siksi paikka nuuskittiin nurkkia myöden.

Annoin virran viedä Temppeliaukion kirkkoon. Kahvipavun ruskea amerikkalainen aukaisi pianon kannen ja alkoi soittaa, joten istuin penkille lepuuttamaan jalkojani. Annoin nuottien tanssia korviini.

Musiikin loppuessa nautin silmilläni valosta ja erikoisista pintamateriaaleista. Enkä tietenkään malttanut olla käyttämättä kameraani. Japanilaiset jo ehtivät ihmetelläkin kun istuin silmät ummessa kamera kaulassa heidän räpsiessään kuvia. Kuiskaukset kertautuivat tilassa hämmentävän tehokkaasti, vaikkein kieltä ymmärtänytkään. Kun suurin osa matkustavaisista oli kadonnut ovesta ulos, aloitin räpsimisen.

Ulkona oli pilvistä. Mielessäni vilahti, miltä mahtaa sisällä näyttää kun ulkona paistaa aurinko. Ehkä joku kaunis aurinkoinen päivä jättäydyn jälleen turistivirran vietäväksi...

Taukoja

• blogitauko
• surffitauko
• viestitauko
• uutistauko
• ruokapaasto
• taijitauko
• askartelutauko
• lepotauko

Kaiken moiset tauot ja paastot tekevät terää aivoille ja kropalle. Lomalla voi hyvällä omalla tunnolla paastota vähän joka asiassa tarpeen tullen pöpön avustuksella tai ilman. Laiskottottelun ja luovan tauon ero on onneksi tulkinnan varainen.

Kissojen yö

Olin pääsiäisvierailulla ystävänä luona. Perheeseen kuuluu sekarotuinen läheisyysriippuvainen koira Kapu ja kaksi kissaa, kääpiökokoinen Pulla, joka pentunäkönsä vuoksi on saanut niin erheellisen nimen sekä suuri rontti Persilja. Yleensä kissoista ei näy kuin viuhahdus talossa käydessäni, mutta nyt kun muita ei ollut emännän lisäksi paikalla, ne pyörivät enemmän ympärillä.


Jopa erityisen arka viuhahtaja Pulla tutki olemustani sangen tarkkaan. Kissoista tuli varsinaisia linssiluteita. Ne tunkivat joka paikkaan, jossa näkivät minut kamerani kanssa. Kissat pohtivat keskenään, puhuinko minä oikeasti kissaa vai matkinko ummikkona muuten heidän ääniään. Hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa sain sohvalle seuraa television katseluun. Kun pohdin oudon tv-kalikan toimivuutta ilman silmälaseja, toi viiksiniekka silmänsä lisäavuksi kapulan tutkimiseen. Siinä me sitten istuttiin poski poskea varten ja välillä katsottiin, miten telkkari reagoi.


Polvieni mutkassa nukkui pikku kissa koko yön. Heräsin yöllä vatsani outoon ääneen, mutta se olikin Persilja, joka kehräsi hyvin pehmustetussa vuoteessaan. Ikävä kyllä taisin sen pudottaa lattialle kääntyessäni unissani. Toisen kerran heräsin siihen, kun kuulin korvani taustoilta äänen: nuuh, nuuh, nuuh. Ehkä minut havaittiin mallikelpoiseksi, koska sain nuolaisun palkakseni. Kehräyskone jäi niskani taakse ja häntä liikahteli kaulallani. Aamuyöstä alkoi kattiralli. Kissat unohtivat vieraansa, mutta kun huomautin asiasta, siirtyivät ne kiltisti nukkumaan ... minun viereeni.

Koko yön ne kulkivat melko varovasti ympärilläni. Isomman kissan liikkumiseen havahduin, mutta Pullan liikkeisiin en. Aamulla kun emäntä laskeutui keittiöön, ampaisivat molemmat kissat vauhdilla liikkeelle. Löhöilin edelleen silmät kiinni, vaikka sekä kissat että koira kävivät katsastamassa tilannetta moneen kertaan. Lopulta koiralta meni hermot ja se työnsi kuononsa suoraan nenääni ja alkoi käyttää vaaleanpunaista kieltään. Voi sitä riemua kun aukaisin silmäni.

Hyökkäys takavasemmalta

Painelin tänään hammaskeijun tarkistukseen. Oletin viipyväni siellä tovin kuvauksessa ja katselussa. Pikaisen tutkinnan ja parin kuvan jälkeen kitalakeeni tikattiin puudutusainetta. Taas oli yläleuka tunnoton nenäpiihin asti. Uh! Tämä on yksi eniten inhoan listani kärkikymmenikössä: suuvärkin puudutttaminen. Oisko mitenkään mahdollista kehittää joku tökötti, puudutuksen esipuudutus, jonka voisi sivellä siihen kohtaan, mihin piikitetään. Puoli tuntia myöhemmin kävelin kadulla kukkaro köykäsempänä ja suu täynnä uusia värkkejä. Tosin suunnittelemani aamiainen jäi väliin kun puudutusaineen vaikutuksessa olisin syönyt ylähuuleni paahtoleivän ohessa. Muuten tenavadieettini jatkuu eli helposti purtavaa ja nieltävää. Nenäni oli kylmä ennen piikitystä ja siltä se tuntui puudutuksen loppuun asti, vaikka sormeni kertoivat sen olevan lämpimän. Yksi asia toteutui tänään kumminkin suunnitelmien mukaan. Kävelin pitkin kaupunkia kauniissa auringonpaisteessa. Vain jäämeren tuuli rikkoi keväistä kokonaisuutta.

Siniset sävyt

Vaikka lempivärini löytyvät ehdottomasti keltaisen ja punaisen kirjon väliltä ja sekoituksista, tulee minullekin kausia, että jotain muutakin täytyy käyttää. Pari viikkoa sitten ruskeaa, kellertävää ja vihertävää. Nyt parin päivän ajan kaikkea vaalean sinisen ja violetin väliltä. Perjantaina kirkuvan räikeän punainen alkoi särkeä silmiä, vaikka räiskyvät värit antavatkin aivonystyröille säpinää.

Ilmeisesti maaliskuun alussa ennakoin tulevaa kun tein violetin kaulakorun ihan itseäni varten.

Pääsiäinen

Hyvää pääsiäistä! Tämä kiva asetelma tuli löytyi eilen kaupan ikkunasta. Ikävä kyllä lumiukoista en saanut kuvaa auringon paistaessa ikkunaan. Tässä onnistuin kiilaamaan itseni auringon väliin.

Korvakorut puristetutsta meripihkasta, ovat kuin pienet auringot.

Anna vastaantulijalle hymysi. Se voi olla tänään hänen ainoa valoisa hetkensä.

Kevään merkkejä

Yliopiston puutarhassa lumikellot jo kukkivat.

Nuppuja ja alkuja kasvaa kovaa kyytiä maasta kohti auringonpaistetta.

Joissakin puissa silmut ovat isoja, jännän värisiä ja valmiina poksahtamaan.

Tämä pensas soi. Kävelin puistikko ympäri ja yritin paikallistaa lähteen. Hyvin olivat varpuset piiloutuneet oksistoon, tirskutuskonsertti kuului kirkaasti. Nuo pienet kummalliset möykyt ovat lintuja, jotka kilpaa tirskuttivat auringonpaisteessa. Kuvan saa isommaksi klikkaamalla sitä.

Aloitin kyynärsauvojen palautuksella. Monen mutkan ja kilometrin jälkeen päädyin uimahallille vesihölkkään, jossa tavallisen ohjaajan sijainen teetti poikkeavia harjoituksia. Jalat eivät ole kipeät, mutta muita uusia lihaksia kyllä löytyi. Kerrankin juoksun jälkeen oli jano eikä tarvinnut pinkoa ensimmäiseksi vessaan.